Suuria muutoksia elämässä ja ajattelussa

Viime kuukausien aikana meikäläisen elämässä on tapahtunut suuria muutoksia. Ystäväni on Kylmäkoskella odottamassa oikeudenkäyntiä ja toinen on kadonnut kartalta. Omat asenteeni ovat muuttuneet hyvinkin radikaalisti. Töissä minut on siirretty jälleen kerran uusiin tehtäviin, jotka antavat vielä odottaa itseään.

Huomaan puolustaneeni sokeasti poliisin toimintaa, valvonnan lisäämistä ja edesauttaneeni kirjoituksillani yhteiskunnan totalitarisoitumista. Ehkä olisi sittenkin viisaampaa palauttaa kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan rankaisemisen, valvonnan ja holhoamisen sijaan. Oikeusjärjestelmän tarjoaman koston korvaaminen anteeksiannolla johtaisi onnellisempaan lopputulokseen.

Poliisijohto haluaisi luonnollisesti nähdä poliisin erehtymättömänä ja kaikkitietävänä toimijana, jolle on keskitetty lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta. Se näkee kansan enemmistön uhkana ja sen toimintaa ohjaa julkisuus: julkisuus takaa suuremman budjetin, lisää virkoja ja uusia hakijoita poliisikouluun. Julkisuus ei kuitenkaan edistä yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta.

Omaan maailmankuvaani on ilmaantunut harmaan sävyjä. En usko enää absoluuttiseen oikeaan ja väärään. Ei ole mitään sellaista ylintä auktoriteettia, joka pystyisi ne virheettömästi erottelemaan. Tuomioistuimet, poliisi ja syyttäjät ovat kaikki vain ihmisiä ja erehtyväisiä. Liiallinen luottamus virkavallan kaikkivoipaisuuteen johtaa helposti väärinkäytöksiin ja kansalaisten aliarvioimiseen. Yhteiskunnassamme tarvitaan luottamusta ja hyvää tahtoa lähimmäisiä, ei kasvotonta virkakoneistoa, kohtaan.

Samasta syystä internetin suodatus eli nettisensuuri on järjetön ajatus. Kuka voi määritellä sen, mitä muilta piilotetaan? Kuuluuko salailtavaan sisältöön poliisia kohtaan esitetty kritiikki ja ilman tuomioistuimen päätöstä laittomaksi julistettu sisältö? Vähintäänkin päätöksistä pitäisi voida valittaa. Vaikka suodatus saataisiin teknisesti toimivammaksi, ei taustalla olevaa sensuurin ideologiaa ole mahdollista korjata. Sensuuri ei kuulu demokratiaan.

Mielessä on nyt niin paljon asioita, jotka ovat jäsentymättömiä, että en pysty niitä vielä tähän blogiin kirjoittamaan. Lueskelen vanhoja tekstejäni ja katson, josko päivitän niitä tulevien viikkojen aikana. Lupaan ottaa myös saamani kommentit tarkasteluun uudesta näkökulmasta.

Muutokseen johtaneista tapahtumista voi lukea minusta kirjoitetussa kirjassa. Blogini jatko riippuu tulevista työtehtävistäni ja ennen kaikkea perheeni tarvitsemasta ajasta. Kiitos kaikille blogini lukijoille ja kommentteja kirjoittaneille. Toivotan teille turvallista netin käyttöä internetin valoisalla puolella.

Googlen gmailissa kalastellaan taas salasanoja

Sain oheisen salasanojen kalasteluviestin, joka on olevinaan Googlen gmailin ylläpidon lähettämä viesti. Sen tunnistaa kuitenkin helposti huijaukseksi. Kerron tässä blogissa kuinka. Nämä viestit kannattaa merkitä kalasteluksi (phishing). Jos vastaat viestiin, menetät salasanasi rikolliselle, joka pääsee käsiksi sähköpostiisi ja voi esiintyä sinuna.

Warning: VX2G99AAJ
1 message

---

Goole Email Team <verifyemail@googleteammate.com>	26 September 2009 13:32
Reply-To: Goole Email Team <acesaccountinc@gmail.com>
Dear Account User,   This Email is from Gmail customer care and we are sending it to every Gmail accounts owner for safety. We are having congestion due to the anonymous registration of Gmail accounts so we are shutting down some Gmail accounts and your account was among those to be deleted. We are sending this email to you so that you can verify and let us know if you still want to use this account. If you are still interested please confirm your account by filling the space below.Your User name, password, date of birth and your country information would be needed to verify your account.   Due to the congestion in all Gmail users and removal of all unused Gmail Accounts. Gmail would be shutting down all unused Accounts, you will have to confirm your E-mail by filling out your Login Information below after clicking the reply button or your account will be suspended within 24 hours for security reasons. * User name: ............................. * Password: ................................ * Date of Birth: ............................ * Country Or Territory: .................... Warning!!!   Account owner that refuses to update his or her account within Seven days of receiving this warning will lose his or her account permanently.   Thank you for using Gmail !     The Gmail Team G MAI L BETA

Miten tunnistaa viesti kalasteluksi?

Seuraavassa lista asioista, jotka vihjaavat tietojen tai salasanojen kalasteluyritykseen. Yleisenä nyrkkisääntönä on, että kaikkiin viesteihin, joissa kysytään henkilötietoja tai salasanoja, kannattaa jättää vastaamatta, vaikka niissä tarjottaisiinkin miljoonien lottovoittoa tai mittaamattomia kultaomaisuuksia.

• Minkään verkkopalvelun ylläpito ei kysy asiakkaansa salasanaa sähköpostitse. Voit soittaa palveluun ja varmistaa asian, jos olet epätietoinen. Älä kuitenkaan soita huijausviesteissä annettuihin numeroihin.
• Onko vastauksella kiire ja tiukka aikaraja? Kiireen avulla huijarit pyrkivät saamaan huijattavan tekemään nopeita ja harkitsemattomia päätöksiä.
• Mihin osoitteeseen vastaus (Reply-To) ohjautuu? Tämän viestin tapauksessa osoitteeseen acesaccountinc@gmail.com. Olisiko Googlella käytössä sähköpostitunnusten ylläpidossa yksityishenkilön gmail-tili, jossa on vielä kirjoitusvirhe?
• Mihin tarvitaan syntymäaikaa? Ehkä sähköposteista löytyy luottokortin numero tai muita identiteettivarkaalle tärkeitä tietoja, joiden käyttöön tarvitaan syntymäaika.

Vaikka viesti tarkastelun jälkeenkin tuntuisi aidolta ja mielesi tekisi vastata siihen, tarkista silti väitteet ja sisältö vielä kerrain jostain muusta lähteestä kuten poliisilta puhelimitse tai postitse. Anna vastauksen hautua rauhassa vähintään pari päivää ja etsi internetistä hakukoneella tietoa lähettäjästä ja aiheesta. Jos kaikesta huolimatta päätät vastata, älä anna vastauksessa mitään henkilötietoja. Saatat joutua rikoksen uhriksi tai syyllistyä itse rikokseen.

Laiton uhkaus, uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää kohtaan

Kunnianloukkauksen lisäksi on hyvä tuntea muitakin lakeja, jotka sääntelevät elämää netissä. Niiden rikkomisesta ei aina selviä virtuaalisilla nuhteilla tai porttikiellolla, vaan maksettavaa saattaa tulla sakkojen lisäksi vahingonkorvauksista tai jopa vankeutta. Käsittelen tässä kirjoituksessa lakeja laittomasta uhkauksesta, uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Laiton uhkaus

Poliisi on kiristänyt linjaa laittomien uhkausten suhteen Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten jälkeen. Nollatoleranssi näkyy välittömänä reagointina vihjeisiin, takavarikkoina ja pidätyksinä. Mitä sanoo Suomen laki laittomasta uhkauksesta?

Rikoslain 25. luvun 7 § (21.4.1995/578): Laiton uhkaus

Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö täyttyy, jos uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai toisen henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laki ohjaa toimimaan niin, ettei kukaan tunne itseään uhatuksi toisen takia.

Laittomasta uhkauksesta saattaa saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tämä kannattaa pitää mielessä kirjoittaessaan nettiin jotain uhkaavaa tai videoita tehdessä. Kyse on vakavasta asiasta.

Uskonrauhan rikkominen

Uskonrauhan tarkoituksena on suojella yleistä järjestystä. Uskonnon loukkaukset ovat omiaan aiheuttamaan kokonaisissa uskontokunnissa pahaa mieltä ja radikalisoitumista. Suomessa on uskonnonvapaus ja uskonrauha suojelee vapautta.

Rikoslain 17. luvun 10 § (24.7.1998/563): Uskonrauhan rikkominen

Joka

1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Uskonrauhan rikkomista on Jumalan tai muiden pyhinä pidettyjen asioiden loukkaamistarkoituksessa tehty julkinen herjaus tai häpäisy. Sitä on myös kirkollisten menojen häiritseminen. Netissä ei siis ole hyvä keskustella mistään sellaisista aiheista, jotka sivuavat uskontoja tai uskomuksia. Koska netti on julkinen paikka, tämän rikoksen tunnusmerkistö täyttyy erityisen helposti.

Vaikka kyseessä ei ole vakava rikos, siitä voi silti saada sakkojen lisäksi enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tuomioiden valossa oikeus näyttää ottavan teot vakavasti. Netissä uskonrauhaa rikkoneita kohtaan ollaan ankaria, mikä vähentää uskontokuntien halua ottaa oikeus omiin käsiinsä. Islam on erityisen herkkä uskonrauhan rikkomiselle.

Kiihottaminen kansaryhmää vastaan

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos ihmisyyttä vastaan. Oikeuslaitos on kiristänyt linjaa myös kiihottamisen suhteen kouluampumisten jälkeen. Vihjeisiin ja nettikirjoituksiin reagoidaan valppaasti.

Rikoslain 11. luvun 10 § (11.4.2008/212): Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Lain perusteella jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän edustaja voi tuntiessaan itsensä uhatuksi, panetelluksi tai solvatuksi vaatia tekijälle rangaistusta. Rangaistavuus täyttyy internetissä, sillä siellä kaikki kirjoitukset ovat suuren yleisön saatavissa.

Kyse on yhtä vakavasta asiasta kuin laittomassa uhkauksessa. Tekijä voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Tietämättömyys tai levitettyjen tietojen todenperäisyys eivät pelasta tuomiolta. Kiihottamisteksti voidaan myös irrottaa kontekstistaan. Lain mukaan riittää, että rikoksen uhri voi kokea tulleensa uhatuksi, panetelluksi tai solvatuksi.

Yhteenveto

Lainsäädäntö on siltä ajalta, jolloin nettiä ei tunnettu. Koska netissä kaikki on vääjäämättä julkista, ovat rangaistukset ehkä ankarampia kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Vielä 90-luvulla julkinen teko olisi edellyttänyt lehtikirjoitusta tai julisteiden kiinnittämistä ympäri kaupunkia, kun tänä päivänä riittää nettiin laitettu viesti.

Tästä syystä kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta nettikirjoituksia tehdessään tai laittaessaan videoita youtubeen. Rangaistuksen saamiseen riittää, että joku tuntee itsensä uhatuksi, uskontoaan loukatuksi tai kansanryhmäänsä panetelluksi.

Mikä meitä riivaa kuluttamaan?

Aamupäivä kuluu ostoshelvetissä jäitä poltellen. Nyt on ensi kuun tilikin hassattu hyvissä ajoin tyttöjen syksyvaatteisiin, vaimon välikausitakkiin ja läjään kenkiä. Sisustaakin taas kuulemma pitäisi ja pankki tahtoisi korjata asuntolainan marginaalia koronmuutoksen yhteydessä.

Auto olisi myös uusittava. Se on ikänsä ja kuntonsa puolesta siinä pisteessä, että saattaa jättää tielle. Mielestäni tuossa olisi se tärkein rahareikä, sillä siitä se poru vasta syntyykin, kun tuo meidän romukasa hyytyy pakkasella tien poskeen. Uuteen autoon ei kuitenkaan taida rahaa liietä vuosikausiin

Taantuma ei ole juuri muuten vaikuttanut meikäläisten talouteen, mutta etukenoa se on lisännyt. Ennen luottokorttia ja osamaksua käytettiin säästeliäämmin, mutta nyt niillä paikataan rahareikiä. Silti on menoissakin säästetty. Autoilu on vähentynyt reippaasti ja bensarahaa säästynyt, vaatteita osteltu harkitsevammin ja ruokalaskutkin pudonneet, kun on siirrytty ostamaan halvempia vaihtoehtoja.

Säästäminen ei kuitenkaan yksistään riitä, kun hinnat tuntuvat karkaavan koko ajan käsistä, vaikka niiden sanotaan laskevan. Palkankorotuksia on turha toivoa ja myönteisen vastauksen saa ainoastaan aprillipäivänä. Olen miettinyt yksityiselle puolelle siirtymistä, mutta meikäläisen ammatti ja koulutus olisivat ilman työn mukanaan tuomia virkavaltuuksia yhtä haluttavaa kuin tiramisu Tammelantorilla.

Olen miettinyt, mikä meitä riivaa kuluttamaan. Ennen tultiin toimeen vähemmällä. Miksi nyt pitää saada aina vain enemmän, parempaa ja kalliimpaa? Lisäaika itselle ja perheelle ei ole minkään arvoista ja kaikki vapaatkin pitäisi käyttää päivystyksiin sekä ilta- ja yötyölisien kalasteluun. Onneksi internet on sentään ilmainen eikä tarvitse pelätä työpaikan puolesta. Nyt pitää siirtyä seuraavaan kenkäkauppaan, toivottavasti sieltäkin löytyy julkinen WIFI.

Kunnioituksen ja luottamuksen puute on uhka

Tulin juuri palaverista, jossa pohdittiin myös mahdollisen poliittisen epävakauden riskiä ja sitä, kuinka se vaikuttaisi viranomaisten kunnioitukseen ja yleiseen lainkuuliaisuuteen. Maailmanlopun skenaarioissa uhkaavat yleiset mellakat, joita aktivistit lietsovat mielenosoituksissa ja nettikeskusteluissa.

On epätodennäköistä, että asiat riistäytyisivät meillä käsistä. Huolestuneena olen kuitenkin seurannut, kuinka kurdit ovat ryhtyneet protestoimaan virkavaltaa vastaan. Suomalaisista poliisiin luottavat lähes kaikki, mikä on edellytys yhteiskuntarauhalle.

Tanskan ja Saksan mellakat ovat saaneet miettimään, olisiko meilläkin tulevaisuudessa syytä varautua levottomuuksiin. Taloudellisen eriarvoisuuden syveneminen laman myötä voi ajaa ihmisiä ahtaalle eikä toivo paremmasta tulevaisuudesta ole riittävä rauhoite vihan sisällä pitämiseksi.

Suomi ei välttämättä kestäisi sitä, että kaduilla poltettaisiin autoja ja poliisit juoksisivat pakoon kiviä ja polttopulloja heitteleviä mielenosoittajia. Ainakin Suomen poliisivoimia olisi vahvistettava ja valmisteltava hyvissä ajoin ennakkoon.

Varusmiehistä koostuva armeija ei myöskään ole ideaalinen tukahduttamaan sisäistä levottomuutta, sillä asevelvollisissa on aktivisteja ja heidän sympatisoijiaan. Sen vuoksi lopullinen vastuu lain ja järjestyksen ylläpidosta kuuluu poliisille.

Toivottavasti mahdollinen poliittinen myrsky saadaan pian rauhoittumaan ja me pääsemme palaamaan omiin askareisiimme miettimästä näitä tuomiopäivän ennusteita. Kannattaa muistaa sekasorron vaikutukset siinä vaiheessa, jos tuntee halua lietsoa lisää yhteiskuntarauhaa murentavaa epävarmuutta ja epäsopua poliitikkoja, viranomaisia ja vaalirahoitusta kohtaan.

Kerjäläiset saisi käännyttää takaisin Romaniaan

Minulla ei ole mitään pakolaisia, ulkomaalaisia, erirotuisia eikä monikulttuurisuutta vastaan. Mielestäni Suomen tulee huolehtia omasta leiviskästään hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Hyysäämisessä pitäisi kuitenkin olla joku roti.

Kävelin äsken mustamakkaralounaalle Tammelantorille ja näinmatkalla kerjäläisnaisen, joka puhui uudenkarheaan Nokiaan. Meikäläisen huomatessaan hän yritti kääntää puhelinta piiloon samalla kun kerjäsi rahaa muovikippoonsa.

Jos on rahaa kännykkään ja matkalippuun Suomeen, on sitä varmasti kyllä ruokaankin. Olisi korkea aika passittaa kiusankappaleet takaisin kotimaahansa.

Ranska rankaisee lataamisesta kovalla kädellä

Ranskassa on juuri hyväksytty uusi laki, jolla laittomilta lataajilta saadaan katkottua nettiyhteyden ja heille voidaan määrätä jopa satojen tuhansien eurojen rapsut ja kolme vuotta vankeutta. Perustettava uusi hallinnollinen virasto, Hadopi, lähestyy asianomaista ensin varoituksilla. Niitä arvellaan lähetettävän 50 000 vuodessa.

Aktivistit ovat hyökänneet lakia vastaan. Heidän mielestään menettelyä voidaan soveltaa vain kiistattomissa tapauksissa. Laittomien lataajien tunnistaminen IP-osoitteen avulla on Ranskassa epäluotettavaa. Menettely vähentää puolustuksen oikeuksia, sillä tuomari antaa yksipuolisen tuomion asiakirjojen perusteella eikä päätöstä tarvitse perustella.

Uusi laki hyväksyttiin parlamentissa kuitenkin selvällä äänten enemmistöllä 258–131. Heinäkuussa hylättiin aiempi lakialoite, joka olisi sallinut internetyhteyksien automaattisen katkaisun. Alun perin tarkoituksena oli helpottaa byrokratiaa ja saada virastolle oikeudet nettiyhteyden katkaisuun, mutta aktivistit onnistuivat lopulta sälyttämään vastuun päätöksestä tuomioistuimille.

Marraskuussa perustettava Hadopi vastaa varoitusten lähettämisestä ja aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Lataajille lähetetään ensin sähköpostitse varoitus, sitten kirje. Tämän jälkeen yhteys voidaan katkaista enimmillään vuodeksi. Laittomasta latauksesta voi Ranskassa saada oikeudelta vahingonkorvauksien lisäksi jopa 300 000 euron sakot ja kolmen vuoden vankeustuomion.

Olisiko tässä ratkaisu myös Suomessa rehottavaan piratismiin? Kolmen vuoden linnareissu ja satojen tuhansien sakot auttaisivat varmasti meilläkin.

Ohjeita Facebookin turvalliseen käyttöön

Facebookissa pätevät turvallisuuden suhteen samat lainalaisuudet kuin muissakin sosiaalisissa medioissa. Tärkeintä on olla tietoinen riskeistä ja käyttää tervettä maalaisjärkeä. Ohessa esimerkkejä tietoturvaongelmista ja ohjeita Facebookin turvalliseen käyttöön.

Asetukset suojaavat henkilöllisyyttäsi

Sosiaaliset mediat pursuavat erilaisia tietoja identiteettivarkaille. Säätämällä yksityisyysasetukset (sininen yläpalkki, Asetukset/Yksityisyysasetukset) kuntoon voi vaikeuttaa vorojen puuhia. Tässä ovat minun suositukseni:

• Yksityisyysasetukset/Profiili: Kaikkiin kohtiin Vain kaverini
• Yksityisyysasetukset/Yhteystiedot: Sivustoon Kaikki, muihin Ei kukaan
• Yksityisyysasetukset/Sovellusasetukset: Poista kaikki sovellukset joita et käytä, niihin joita käytät laita Yksityisyyteen Vain kaverini tai Vain minä. Älä anna sovelluksille automaattisesti lisäoikeuksia.
• Käyttäjätilin asetukset/Ilmoitukset: Älä salli Facebookin lähettää sinulle sähköpostitse mitään ilmoituksia, jos et todella tarvitse niitä.
• Käyttäjätilin asetukset/Käyttäjätilini/Maksaminen: Älä syötä Facebookiin luottokorttisi numeroa äläkä myöskään anna sitä kysyttäessä. Facebook on ilmainen ja maksamiseen liittyy aina huijatuksi tulemisen riski.

Nyrkkisääntönä on ensin sulkea ja estää kaikki ja avata sen jälkeen yksitellen ne jotka haluaa. Näin turhia tietoturva-aukkoja ei jää tukkimatta ja olet tietoinen kaikista tekemistäsi asetuksista.

Sovelluksia on monenlaisia, myös haittasovelluksia

Sovellukset tarjoavat ajanvietettä ja hupia, mutta niistä voi aiheutua myös harmia. Jos Facebook-sovellus pyytää sinulta lupaa tallentaa koneellesi jokin tiedosto, suorittaa ohjelma tai päivittää jotain koneessasi, kuten Adobe Flash, on kyseessä melkoisen varmasti haittaohjelma. Älä hyväksy pyyntöä.

Asenna ja käytä vain sellaisia sovelluksia, jotka tiedät etukäteen, joita tarvitset ja haluat käyttää. Jokaisella sovelluksella on käyttötarkoituksensa eikä Facebookissa ole mitään sellaisia sovelluksia, joita sinun olisi pakollista tai tarpeellista käyttää.

Facebook ei tarkista eikä hyväksy sovelluksia. Niitä voi laatia kuka tahansa ja samasta syystä myös haittasovellusten tekeminen on vaivatonta. Tämä kannattaa pitää mielessä. Jos et tiedä mitä sovellus tekee tai mihin sitä tarvitset, älä asenna sitä. Älä myöskään anna käyttämillesi sovelluksille mitään ylimääräisiä oikeuksia.

Salasana ja sisäänkirjautuminen

Kunnollinen salasana on tietoturvan perusta. Valitse salasanasi siten, ettet käytä samaa salasanaa missään muussa järjestelmässä. Facebookissa ainoastaan sisäänkirjautumissivu kysyy sinulta sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Tuon sivun osoite on http://www.facebook.com/. Kaikki muut salasanan kysymiset tai salasanan lähetyspyynnöt ovat huijausta.

Älä kerro salasanaasi kenellekään, lainaa sitä kaverillesi, kirjoita sitä tai talleta sitä tietokoneellesi. Kun lopetat Facebookin käytön, muista aina kirjautua ulos järjestelmästä. Vältä myös käyttämästä Facebookia muilta kuin omalta tietokoneeltasi, sillä vieraissa koneissa saattaa olla haittaohjelmia. Salasanasi voi myös tallentua huomaamatta selaimeen, jolloin kuka tahansa pääsee tietokoneelta sinun tilillesi ilman salasanaa.

Kaverit

Kavereihin pätevät samat säännöt kuin sovelluksiin: ole tarkkana. Facebookissa kuka tahansa voi olla kuka tahansa ja sen vuoksi ei kannata luota kehenkään. Erityisesti kannattaa epäillä sellaisia, jotka väittävät sinnikkäästi olevansa niitä henkilöitä, joita väittävät olevansa. Esimerkiksi Facebookin kaveriehdotukset ovat tuulesta temmattuja ja niiden hyväksymistä kannattaa harkita tarkkaan.

Kun sinulta pyydetään rahaa tai jotain muita palveluksia, kuten esimerkiksi lähettämään jotain tai ottamaan valokuvia itsestäsi, olet todennäköisesti huijausyrityksen kohteena. Harkitse tällöin tarkkaan mitä teet. Soita ensin kyseiselle ystävällesi ja varmista asia muita kanavia käyttäen. Huijarit ovat ammattitaitoisia ja ovelia myös Facebookissa.

Älä hyväksy kaikki ystäviä, sovelluksia ja ryhmiä, joita sinulle tarjotaan. Liika varovaisuus on parempi vaihtoehto kuin huijatuksi tuleminen. Kun jokin asia on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta, ei edes Facebookissa.

Kuusi tyypillistä Facebook-huijausta

Viime maaliskuussa Facebookissa liikkui Koobface-niminen virus. Se levisi postittamalla käyttäjien seinille ja ystäville linkkiä hauskaan videoon. Linkin takaa latautui kuitenkin haittakoodi, joka oli naamioitu Adobe Flash -päivitykseksi tai uudeksi codekiksi.

Samoihin aikoihin Facebookissa levisi identiteettien kalasteluohjelma nimeltään Secrect Crush (salainen ihastus). Se pyysi käyttäjää levittämään itseään muille käyttäjille ja imuroi sitten käyttäjän ja käyttäjän ystävien henkilötiedot itselleen. Samaa periaatetta noudatti Error check system -niminen, hyötyohjelmaksi naamioitu haittaohjelma.

Nigarialaishuijaus 419 on tuttu sähköpostista, mutta toimii myös Facebookissa. Voit esimerkiksi saada kaveriltasi Facebook-viestin tai sähköpostin, jossa hän kertoo tulleensa matkalla ryöstetyksi. Kaverisi pyytää sinua lähettämään rahaa ostaakseen matkaliput takaisin kotiin. Huijauksessa käytetään hyväksi Facebookista vietyjä henkilötietoja ja/tai murrettua käyttäjätiliä.

Sisäänkirjautumishuijauksella saadaan ongittua käyttäjän salasana. Jokin sovellus, tilapäivitys tai Facebookin ulkopuolinen verkkosivu ohjaa käyttäjän täysin Facebookin sisäänkirjautumissivun näköiselle sivulle, jossa kysytään sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Käyttäjän syötettyä ne huijaussivu lähettää tiedot eteenpäin ja ohjaa käyttäjän Facebookin oikeaan sisäänkirjautumiseen.

Ehkä yleisin huijaus on pistää liikkeelle Facebook-huhu, jossa väitetään jonkun olevan hakkeri. Käyttäjiä varoitetaan kyseisestä henkilöstä ja pyydetään laittamaan varoitus eteenpäin. Tämän huijauksen on varmasti havainnut suuri osa Facebookin käyttäjistä. Se oli myös ensimmäinen, johon itse tutustuin henkilökohtaisesti.

Viimeisimpänä ja vähäisimpänä on epätoivottuun mainontaan ja roskapostiin käytetty temppu, jossa käyttäjä houkutellaan liittymään jonkin aidolta näyttävän ryhmän jäseneksi. Ryhmä perustaja on kuitenkin kiinnostunut ainoastaan ryhmän jäsenten spämmäämisestä eikä välttämättä edes kuulu jäsenistöön tai nimeen viittaavaan organisaatioon.

Facebookissa on tietoturvaa suurempiakin ongelmia

Jotta asiat pysyisivät oikeissa mittasuhteissa, otan vielä lopuksi esille muutamia tietoturvaan liittymättömiä kysymyksiä.

Itse pitäisin tietoturvariskejä suurempana ongelmana käyttöön liittyviä epäkohtia, kuten käyttäjätilien mielivaltaisia sulkemisia, epäselvyyksiä sisällön tekijänoikeuksissa, turvallisuusuhkia ja välinpitämätöntä suhtautumista käyttäjien yksityisyyteen.

Onko Facebook rikki vai hyökkäyksen kohteena?

6. elokuuta Facebook vahvisti joutuneensa palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Se näkyi käyttäjille palvelun hidastuneena toimintana. Parin viime päivän aikana on ollut havaittavissa vastaavaa hidastumista. Jo käsiteltyjä ilmoituksia jää roikkumaan näytölle eikä linkkien postitus toimi. Valituksia ongelmista on näkynyt käyttäjien tilapäivityksissä varsin runsaasti. Nähtäväksi jää, onko kyseessä samankaltainen, hajautetulla bottiverkolla toteutettu hyökkäys.

Facebookin puhemies Kathleen Loughlin kommentoi hyökkäystä sanomalla:

Aiemmin tänä aamuna Facebook kohtasi verkko-ongelmia, jotka näyttävät juontuvan hajautetusta palvelunestohyökkäyksestä, josta aiheutui joillekin käyttäjille palvelun heikkenemistä.

Käyttäjien tiedot eivät olleet vaarassa ja olemme palauttaneet yhteydet palveluun suurimmalle osalle käyttäjistä. Jatkamme tilanteen seuraamista varmistaaksemme käyttäjille nopeasti toimivan ja luotettavan Facebookin käyttökokemuksen.

Mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää, onko nykyisten ongelmien takana uusi palvelunestohyökkäys vai vain tekniset ongelmat. Onko palvelu kasvanut liian nopeasti pysyäkseen toimintakunnossa?

Netistä löytyvät ilmaiset virustorjuntaohjelmat

Netistä löytyy tusinan verran ilmaisia virustorjuntaohjelmia, joista jokainen vaikuttaa ainakin pintapuolisesti katsottuna kelvolliselta. Facebookissa kyseltiin vinkkejä virustorjunnan valintaan, joten tässäpä näitä.

Olennaista virustorjuntaohjelmassa on se, että valmistaja päivittää säännöllisesti virustietokantaa. Ilman lähes päivittäisiä päivityksiä virustorjunta ei kykene löytämään uusimpia tuholaisia. Tärkeää on myös valita riittävän tunnettu ja mielellään kaupallinen valmistaja, jolla ei ole varaa mokata.

Virustorjuntaohjelma saattaa muuttua virusjakeluohjelmaksi, mikäli jokin haittaohjelma onnistuu sekoittamaan ohjelman tai valmistajan verkkopalvelu krakkeroidaan. Tällöin saadaan keskitetysti saastutettua kaikki ohjelmaa käyttävät tietokoneet. Sama koskee myös maksullisia ohjelmia.

Varsin kattava lista tarjolla olevista ilmaisista virustorjuntaohjelmistoista löytyy Hampin MBnetistä. Minä käytän kotikoneessani PC Tools AntiVirusta, jota mikrotuen Forsblom suositteli. Lisätietoja eri vaihtoehdoista löydät Tietokone-lehden tekemästä vertailusta (2008).

Mitä jälkiä internetissä liikkumisesta jää?

Satunnainen surffailija jättää internetissä liikkuessaan jälkeen runsaasti jälkiä. Niitä jää esimerkiksi www- ja välimuistipalvelimien lokeihin, internetpalveluntarjoajalle, käyttäjän omalle koneelle sekä kenelle tahansa liikennettä matkan varrella seuraavalle. Internetissä on helppo salakuunnella salaamatonta verkkoliikennettä.

Lokitiedot

Webbi toimii siten, että selain lähettää sivupyynnön www-palvelimella niin sanottua http-protokollaa (hyper text transfer protocol) käyttäen. Samasta protokollasta löytyy myös salattu variantti https (hyper text transfer protocol secure). Webbipalvelin tallettaa tiedon pyynnöstä lokeihinsa ja palauttaa selaimelle halutun sivun, virhe-ilmoitukset tai ohjaa selaimen toiseen osoitteeseen.

Lokeihin tallentuu yleensä sivupyynnöstä seuraavat tiedot: mistä IP-osoitteesta sivupyyntö saapui, tarkka kellonaika, mitä selainta ja selaimen versiota käytettiin, miltä sivulta nykyiselle sivulle saavuttiin. Lisäksi lokiin jää tieto käyttäjän käyttöjärjestelmästä, sen versiosta ja kielestä.

Samat lokitiedot voivat tallentua myös operaattorille eli internetpalveluntarjoajalle sekä välimuistipalvelimeen, jos sellaista käytetään. Lisäksi operaattorin teletunnistetiedoista voidaan selvittää, kenen omistamaa internetyhteyttä käytettiin ja milloin yhteydenotto tapahtui. Näin käyttäjän henkilötiedot saadaan tarvittaessa selvitettyä.

Evästeet

Lokitiedot eivät mahdollista käyttäjän yksilöimistä. Saman IP-osoitteen voivat jakaa monet käyttäjät ja tietokoneet. Siksi käytetään evästeitä. Eväste tarkoittaa käyttäjän koneelle tallennettua tekstitiedostoa, johon www-palvelu voi kirjoittaa tietoa. Tämä tieto voi olla esimerkiksi käyttäjän yksilöivä tunniste tai www-palvelun oletusarvoinen kielivalinta.

Eväste sisältää vanhentumispäivän, jonka jälkeen sen sisältämät tiedot eivät ole enää voimassa. Esimerkiksi Googlen käyttämät evästeet vanhenevat vuonna 2038. Näin Google voi identifioida yksittäiset käyttäjät mistä tahansa tarkistamalla käyttäjän koneelta löytyvän evästeen.

Kaikki verkkosivut pääsevät käsiksi evästeisiin, kunhan evästeen nimi on tiedossa. Käyttäjä voi halutessaan rajoittaa evästeiden tallettamista selaimen asetuksista, katsella talletettujen evästeiden sisältöä ja poistaa niitä. Monet www-palvelut edellyttävät toimiakseen evästeiden sallimista.

Muita jälkiä

Muita yleisiä netissä käytettäviä palveluita, joista tallentuu myös lokitietoja, ovat esimerkiksi sähköposti, tiedostojen siirto (bit torrent, ftp, jne), viestintäpalvelut (msn, icq, irc, skype, jne). Nämä palvelut tallentavat samalla periaatteella tietoja käyttäjistään palveluntarjoajille ja ohjelmistovalmistajille.

Käyttäjän omalle koneelle tallentuu oletusarvoisesti sivuhistorian lisäksi välimuistiin kuvia ja muita elementtejä niistä sivuista, joita käyttäjä on selaillut. Välimuistin ideana on nopeuttaa selaamista, kun samoja tiedostoja ei tarvitse yhä uudelleen ladata. Poistettu sivuhistoria ja välimuisti on teknisesti mahdollista palauttaa kiintolevyltä jälkeenpäin.

Kiitokset avusta Forsblomille mikrotukeen.

Avoimuus viestii rehellisyyttä myös internetissä

Internetistä löytyy lukuisia eri tapoja piilottaa oma IP-osoite, identiteetti ja salata tietoja. Kannattaa kuitenkin harkita, koska niitä käyttää. Harmaalla vyöhykkeellä liikuttaessa salailu voi kääntyä itseä vastaan ja antaa poliisille syyn epäillä rikosta. Epäilyttävästi käyttäytyminen ei jää internetissäkään huomaamatta.

Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että jos on puhtaat jauhot pussissa, ei salauksia tarvita. Keskusteluissa voi esiintyä omalla nimellä eikä oman verkko-osoitteen paljastaminen pelota. On selvää, että sellaisia tietoja ei tarvitse salata, jotka kestävät päivänvalon.

Kuulusteluissa epäillyn vaikeneminen on merkki syyllisyydestä. Yhteistyökyvyttömyys viestii kiinni jäämisen pelkoa ja sitä, että pelkää puhuvansa ohi suunsa. Samalla tavalla tutkittaessa epäiltyjen tietokoneita huomio kiinnittyy käyttöjärjestelmän automaattisiin lokeihin, joista käyttäjä ei ole välttämättä tietoinen, salattujen tiedostojen avaamiseen ja poistettujen tiedostojen palauttamiseen.

Netissä liikkuessa ei tietenkään kannata antaa mitään omia tietoja satunnaisiin palveluihin, mutta esimerkiksi tunnettujen lehtien verkkokeskusteluihin on hyvä osallistua reilusti omalla nimellä ja ilman välimuistipalvelimia. Sama pätee videoita ja muita tiedostoja ladatessa.

Kannattaa muistaa, että keinot henkilöllisyyden ja IP-osoitteen saamiseen löytyvät aina tarvittaessa. Sen vuoksi ei kannata tuudittautua nimettömyyden tai salauksien suojiin. Jos ei muuten, niin jostain löytyy aina lainkuuliainen todistaja tai ilmiantaja.

Vastine Pasi Palmulehdon kommenttiin

Pasi Palmulehto, kiitos kommentista ja uskalluksesta esiintyä omalla nimelläsi. Kirjoitan vastauksen uutena blogijuttuna. Kommentissasi oli paljon hyvää asiaa ja yleisiä suodatukseen liittyviä kysymyksiä. Laitoin mukaan linkkejä muihin asiaan liittyviin juttuihin.

Kyllä minunkin puolestani saisi lapsipornosivut blokata jos ne ovat laittomia, niiden sisältö on 100% varmasti lapsipornoa, eikä ole mahdollista että sivulliset joutuvat kärsimään. Näin vain ei ole.

Ketä nämä sivulliset ovat? Millä tavalla koet, että he joutuvat kärsimään?

Kysynpä siis heti alkuun, jos myös estetylle sivulle linkkaaminen olisi kiellettyä, missä menisi raja? Tuleeko googlen olla kielletty, jos se löytää tuollaisen linkin tai sivun? Tuleeko tämän blogin olla estetty, jos täältä on linkitetty lapsiporno.infoon, jossa on linkkejä "lapsipornosivustoihin"?

Jos sivusto linkkaa lapsipornoa sisältävälle sivulle, se tulee ottaa estotoimien kohteeksi. Minun mielestäni tämän tulisi koskea myös Googlea, kuten olen aiemmin ehdottanut.

Lisäksi jos noiden sivustojen sisältöä tutkii, ani harva niistä todellakin on lapsipornoa, vaan estettyinä on pikemminkin randomina pornosivustoja, joissa hajonta on pari kertaa osunut jopa lapsipornoon, ohessa myös eri yritysten kauppasivustoihin joilla ei ole mitään tekemistä pornon kanssa.

Pornon tulkinta ja rajanveto on vaikeaa ja sen vuoksi olen ehdottanut, että kaikki porno otettaisiin lainsäädännön ja suodatuksen piiriin. Tätä suunnitellaan parhaillaan Etelä-Afrikassa.

Mitä siihen listalta poissaantiin tulee, sille ei ole mitään kunnollista ennaltamäärättyä käsittelytapaa tai -aikaa, vaan se todellakin voi kestää vaikka vuoden jos toisessa päässä olijaa ei nappaa reagoida ilmoitukseen.

Listalta pääsee kyllä varmasti pois, jos poistaa lapsipornolinkit omalta sivustoltaan. Ei poliisilla ole mitään intressejä kiusata kunniallisia kansalaisia.

Thaimaan edesmenneen prinsessan sivusto sentään lähti listalta aika nopsaan, olihan kyseessä sentään maailmanlaajuisesti tiedetty hyvin nolo tapaus.

Poliisi säilyttää kaikilta suodatetuilta sivuilta löytyneet sisällöt ja on erittäin todennäköistä, että sivustolla on ollut suodatushetkellä lain tarkoittamaa lapsipornografista materiaalia. Epätodennäköisen inhimillisen virheen tapahtuessa se korjataan viipeettä.

Puhut siitä, kuinka sivuston ylläpitäjä on leimattu lapsipornon levittäjäksi. Oletko ajatellut siltä kannalta, että valtaosa noista estetyistä sivustoista ovat kaukana lapsipornosta. Kuinka monta viatonta tässä samalla leimataan lapsipornon levittäjiksi, joille tuo leima jää loppuiäksi?

Sellaiset henkilöt, jotka laittavat tahallisesti sivuilleen linkkejä lapsipornografiseen materiaaliin, ovat ansainneet saamansa leiman. Normaalikäyttäjä ei tee eroa aktivistin tai rikollisen välille. Sitä kannattaa harkita ennen kuin lähtee ehdoin tahdoin hankkimaan itselleen rikostaustaa. Oikeampi tapa vaikuttaa on äänestää ja osallistua politiikkaan, ei vastustaa virkavaltaa ja rikkoa lakeja.

Estolista on ennakkosensuuria kun sivustolla olevan sisällön näkeminen estetään täysin. En sano että lapsipornon ennakkosensuuri olisi paha asia, mutta ennakkosensuuria se kuitenkin on. Ongelmat myös nimenomaan lakaistaan maton alle. Jokainen sitä lapsipornoa nähdä haluava pystyy viidessä minuutissa löytämään kiertokeinon jolla jatkossa saa katsella sitä lapoa vapaasti. Tällä estetään pikemminkin satunnainen näkeminen, tai siis yritetään estää, eikä itse ongelmaan puututa mitenkään. Toivotan koko nettisensuurin alimpaan helvettiin ja toivon että eri maiden poliisit tekisivät tämän aihepiirin merkeissä aktiivisesti yhteistyötä. Jos lapsipornoa joltain sivustolta löytyy, se tulisi rikostutkinnan kautta vetää koko sivusto matalaksi ja materiaalin julkaisija oikeuden eteen.

Poliisilla ei ole mitään mahdollisuuksia eikä valtioiden suvereniteetti edes sallisi sitä, että ulkomaisia lapsipornosivustoja ryhdyttäisiin ratsaamaan ja sulkemaan. Tässä on kyse siitä, että on parempi tehdä asian hyväksi edes jotain kuin seistä tumput suorana ja antaa lapsipornon levitä. Kuten asiaa keväällä selvittänyt apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt on suodatuksesta todennut: keskusrikospoliisin toiminnasta ei löytynyt juuri moittimista, vaan varsinaiset ongelmat liittyvät pikemminkin itse lakiin.

Kivivertaus oli hyvä, mutta ei toimi, sillä lain voimalla ei estetä satunnaisia ikkunan rikkomisia, ihmiset eivät yleensä halua tehdä niin ja jos todella haluavat, he todennäköisesti myös sen tekevät.

Lain ja poliisin pelote saa ikkunan rikkomista harkitsevan pidättäytymään teosta. Paatuneimmat konnat päätyvät telkien taakse, josta ikkunoiden rikkominen on hankalampaa. Korostan vielä, että oikea tapa on työskennellä lakien muuttamiseksi, ei rikkoa niitä mielenosoituksellisesti.

Pomminteko-ohjeet on saatava pois internetistä

Facebook-ystäväni leukaili pari viikkoa sitten pilanpäiten, että peruskoululaisille pitäisi jakaa pomminteko-ohjeita, jotta demokratia olisi turvassa. Hänen letkautuksensa oli lähempänä nykytilannetta kuin moni meistä arvaakaan.

Netissä on kaikkien saatavilla runsaasti erilaista materiaalia, jossa neuvotaan pommien valmistusta ja rekrytoidaan terroristeja. Vihapuhetta ja kiihotusviestejä löytyy Suomen lisäksi lähes kaikista maailman kolkista.

Suomalaisella palvelimella on kymmenen vuotta ollut jaossa yksityiskohtaiset pomminteko-ohjeet. Sananvapauden ei tulisi suojata kyseistä materiaalia, sillä se saattaa vaaraan koko yhteiskuntamme.

Amerikkalainen krakkeri tunnusti tietomurtoja

Albert Gonzalez tunnusti viime perjantaina Bostonissa oikeudelle 19 rikosta ja palautti lähes kahden miljoonan euron rikoshyödyn. Tietomurroista, identiteettivarkauksista, petoksista ja maksukorttirikoksista voi seurata enimmillään 25 vuoden linnatuomio.

Miestä epäillään nettirikosliigan vetäjäksi. Samasta petosvyyhdistä on saatu useita muitakin tunnustuksia ja jaettu tuomioita. Liigan 10 muuta jäsentä olivat Yhdysvalloista, Itä-Euroopasta ja Kiinasta. Murtosarja tunnetaan TJX-murtona. Se on saanut nimensä TJX-tavarataloketjulta, jolta krakkerit varastivat kymmeniä miljoonia luottokorttinumeroita.

Krakkerit skannasivat kannettavilla tietokoneilla langattomia verkkoja ja ujuttivat niihin niin sanottuja sniffer-ohjelmia, jotka haistelivat ja tallensivat verkkoliikennettä. Käyttäjiltä vakoiltiin luottokorttien numeroita, joita liiga myi eteenpäin. Muita kalasteltuja tietoja tarvittiin uusien korttien hakemiseen uhrien tilien tyhjentämiseksi.

Rahat piilotettiin ja pestiin anonyymien nettimaksujärjestelmien avulla Yhdysvalloissa ja muualla, jonka jälkeen ne siirrettiin turvaan itäeurooppalaisille pankkitileille. Liigan jäseniä odottavat vielä syytteet luottokorttinumeroiden anastamisesta yhdysvaltalaiselta luottokorttiyhtiöltä, kioskiketjulta ja ruokakauppaketjulta.

Liigan johtajan hallusta löytyi varastetuilla rahoilla hankittu asunto, auto, timanttisormus, kelloja ja miljoona dollaria käteistä. Vastaava olisi voinut tapahtua myös Suomessa. Kannattaa pitää WIFI visusti suojattuna, henkilökohtaiset tiedot poissa tietokoneelta ja välttää luottokortin käyttöä netissä.

Automaattipäivitys voi sotkea koneen

Minulla oli kotikoneessa päällä käyttöjärjestelmän automaattinen päivitystoiminto. Sinne oli lataantunut ja asentui uusi käyttöjärjestelmän päivitys, joka sotki koneen niin pahasti, ettei se enää suostunut käynnistymään. Jouduin aamupuhteiksi asenteleman kaiken uudelleen. Aiemmin hajosi CD-levyjen soitto, mutta se saatiin korjattua.

Vanha luokkakaverini Renvall, joka on aivan omaa luokkaansa oleva hakkeri, varoitteli päivitystoiminnosta. Hänen mukaansa ne aiheuttavat enemmän riskejä kuin vähentävät niitä. Krakkerit saattavat päästä koneelle päivitystoiminnon kautta ja käyttää sitä jopa haittaohjelmien jakamiseen. Samaa koskee kaikkia automaattipäivityksiä, ei pelkästään käyttöjärjestelmää.

Hän suositteli päivittämään kriittiset haavoittuvuudet yksitellen käsin ja tarkistamaan, että ne todella korjaavat viat. Hänen mielestään korjauksilla on taipumusta tuoda mukanaan uusia haavoittuvuuksia sen lisäksi, että ne ovat usein myöhässä. Toisaalta automaattipäivitetty kone on varmasti turvallinen, jos se ei edes suostu käynnistymään.

Renvall käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja tarkistaa korjaukset itse etukäteen ennen asentamista. Taidan kokeilla tällä koneella jatkossa käsin tapahtuvaa päivitystä ja katsoa, toimisiko se paremmin. Hän lupasi auttaa.

Kiitos kaikille kommentoijille. Niissä mainitut asiat ovat meikäläisille aika haastavia. Täytyy perehtyä paremmin ja jutella muiden kanssa ennen kuin pystyn vastaamaan. Palaan niihin ensi viikolla.

Lähdesuoja ei saisi haitata poliisin rikostutkintaa

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ottaa tämänpäiväisessä blogissaan kantaa lähdesuojan heikentämisestä silloin, kun on kyseessä rikosasia. Lähdesuoja voisi toimia nykyisellään normaaleissa tilanteissa, mutta rikostutkintojen osalta poliisilla tulisi olla nykyistä laajemmat valtuudet, mielestäni myös yksilönvapauksien osalta.

Poliisiylijohtaja kirjoittaa: "Kyse on siis siitä, että jos joku – vaikkapa virkamies - syyllistyy rikokseen, sen tutkintaa ei voida vesittää lähdesuojan varjolla. Ei kai tämä ole liikaa vaadittu, vai haluaisitko sinä suojella rikollista? Mihin muuhun rikokseen voisi myös syyllistyä tietäen, että ei varmasti jää kiinni? Ainakaan minä en kannata tämänkaltaista ajattelutapaa."

Lain ja poliisin tulee suojella kunniallisia kansalaisia rikollisilta, ei rikollisia. Tämä periaate tuntuu ajoittain unohtuvan. Sen vuoksi edellä esitettyä mallia voisi tarkastella myös laajemmin eli siitä näkökulmasta, kuinka poistetaan laista sellaiset porsaanreiät, jotka suojelevat rikollisia ja haittaavat poliisin työtä.

Jos poliisilla on perusteltua syytä olettaa jonkun syyllistyneen rikokseen, tutkinnassa voisi olla automaattisesti oikeus kumota lähdesuoja ja rikkoa yksilönvapauksia. Tämä nopeuttaisi rikosten tutkintaa ja parantaisi tuloksia. Aikaa ja työpanoksia ei haaskaantuisi oikeuskäsittelyjen odottelemiseen.

Väkivaltarikoksissa erityisesti rikoksenuusijat menettävät usein muistinsa kuulusteluissa. Tutkintaa helpottaisi, jos heidät voitaisiin ottaa suoraan säilytykseen siksi ajaksi, että muisti palailee ja tutkinta saadaan päätökseen. Myös vähäisemmistä rikoksista, silloin kun on perusteltua syytä epäillä rikosta, oletusarvoinen tutkintavankeus nopeuttaisi varmasti käsittelyä.

Poliisiylijohtaja viittaa blogissaan myös Inkisen tapaukseen, jota on kohtuuttomasti revitelty julkisuudessa ja internetin keskustelupalstoilla. Hän toteaa, ettei poliisin tutkimuksissa ole juuri saatu näyttöä siitä, että poliisi olisi vuotanut salaisia tietoja julkisuuteen. Hän vahvistaa, että poliisi ei vuoda tietoja. Syyttäjä vahvisti poliisin syyttömyyden. Sama koskee kaikkia muitakin vastaavia tapauksia, joita on tutkittu poliisin ja muiden toimesta.

Maailma on muuttunut kahden vuoden aikana ja elämme nykyään terroristien varjostamassa maailmassa. Meillä ei yksinkertaisesti enää ole varaa lepsuiluun rikollisten suhteen. Kuten poliisiylijohtaja kirjoittaa, poliisi noudattaa niitä lakeja ja säännöksiä, joita demokraattisesti valittu eduskunta on järkeväksi katsonut säätää. Tässä asiassa olisi lainsäädännössä kehittämisen paikka.

Lapsipornolistalta pois pääseminen on helppoa

Sain eiliseen blogikirjoitukseeni kommentin, jossa moitittiin lapsipornolistalta pois pääsyä, koska poliisilla ei ole korjausvelvollisuutta. Kirjoittajan mukaan sivujen saaminen pois estolistalta voi kestää vuosia.

Tämä ei pidä paikkaansa. Poliisi päivittää estolistaa jatkuvasti. Esimerkiksi lapsiporno.info -sivuston tapauksessa varmasti riittäisi, että laittomat lapsipornolinkit otettaisiin pois. Sen jälkeen ei olisi mitään syytä olla poistamatta sivuja estolistalta.

Toisaalta vaikka sivusto poistettaisiin listalta, ovat sivustolle aiemmin pyrkineet saaneet varoituksen ja tietävät, että sivustolla on jaettu tai linkitetty lain vastaista materiaalia. Tekijä on näin leimannut itse itsensä eikä tuota leimaa pysty kukaan jälkikäteen poistamaan.

Estolista ei ole ennakkosensuuria, vaan lastensuojelua ja taistelua lapsipornografiaa vastaan. Ongelmia ei lakaista maton alle, sillä lain mukaan poliisin tulee estää pääsy sivuille, ei poistaa sivustoja. Hyväksikäyttöä varmasti hillitsee se, ettei sivustoille pääse Suomesta, kuten ei monista muistakaan maista.

Suodatuksen kiertämisen helppous ei tee siitä yhtään hyväksyttävämpää. Vaikka maassa on runsaasti kiviä ja kuka tahansa voi ottaa sellaisen käteensä, ei silti ole hyväksyttävää heittää kiveä ikkunaan tai jonkun päähän. Eihän?

Poliisin lapsipornoesto toimii erinomaisesti

Blogini kommenteissa on kritisoitu poliisin lapsipornosuodatuksen toimivuutta, arvosteltu suodatuksen järkevyyttä ja kyseenalaistettu käytettyä teknologiaa. On totta, että tällä hetkellä suodatus kohdistuu kokonaisiin verkkosivustoihin, mutta suodatusta kehitetään jatkuvasti. Jatkossa suodatus saadaan kohdennettua myös yksittäisiin lapsipornografiaa sisältäviin sivuihin.

Suomessa käytetään samaa suodatustekniikkaa kuin muissa pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. Vaikka nykyisellään estotoimia ei kohdisteta vielä yksittäisiin sivuihin, on sivuston ylläpitäjä joka tapauksessa vastuussa koko sivuston sisällöstä. Suodatus perustuu DNS-tekniikkaan eli nimipalvelussa ohjataan suodatetun sivuston osoite estotoimista kertovaan IP-osoitteeseen.

Sananvapaus ja lapsipornografian suodatus ovat kaksi erillistä asiaa. Sanavapaus ei oikeuta levittämään lapsipornografiaa tai loukkaamaan lasten oikeuksia. Samoin sananvapaus ei myöskään salli loukata uskonrauhaa tai kiihottaa kansaryhmää vastaan. Aktivistit haluavat hämärtää tätä selkeää eroa ja yhdistää suodatuksen sensuuriin, vaikka kysymys on puhtaasti lasten oikeuksien suojelemisesta.

Suodatus aloitettiin syksyllä 2007. Keskusrikospoliisi toimittaa FiComin jäseninä oleville teleoperaattoreille listoja suodatettavista sivustoista. Suodatus kattaa lähes kaikki kuluttajien nettipalvelut. Operaattorit suodattavat liikennettä vapaaehtoisesti. Osalta puuttuvat tekniset valmiudet estotoimintaan, mutta tilannetta ollaan korjaamassa.

Estolistalle saadaan tietoja kansalaisten tekemistä ilmiannoista ja palautteista, muiden maiden viranomaisilta, järjestöiltä ja tutkimalla internetiä. Sellaiset sivustot päätyvät suodatukseen, joilta löytyy rikoslain kriminalisoimaa materiaalia tai linkkejä laittomille sivustoille. Poliisi tallentaa myös todistusaineiston lapsipornosivustoista myöhempää käyttöä varten.

Listaa päivitetään jatkuvasti ja sinne lisätään uusia osoitteita sekä poistetaan vanhentuneita. Näin lista pysyy ajan tasalla ja palvelee mahdollisimman tehokkaasti internetin käyttäjiä. Kun seuraavan kerran näet valitusta estotoimista niin mieti, mitkä ovat valittajan motiivit. Poliisi on puolueeton ja asiantunteva viranomainen, joka tekee tässäkin asiassa parhaansa Suomen lain valvomiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi.

Palomuuri tuo turvallisuutta netin käyttöön

Palomuuri on tarpeellinen silloin, kun tietokone on nettiin kytkeytyneenä lähes jatkuvasti. Palomuuri on ohjelma tai laite, joka suodattaa tietokoneelle tulevaa ja tietokoneelta lähtevää verkkoliikennettä.

Pääpiirteittään palomuuri toimii samalla periaatteella kuin lapsipornosuodatus. Liikenne voidaan estää tietyistä osoitteista ja sallia muista. Esto voi koskea jotakin tiettyä verkko-osoitetta eli IP:tä, porttia, sisään ja/tai ulosmenevää liikennettä. Esto voi myös koskea tiettyä ohjelmaa tai kaikki ohjelmia.

Asettamalla palomuuri kirjaamaan ylös eli loggaamaan nettiliikennettä voidaan mahdollisia tunkeutumisia ja niiden yrityksiä seurata ja tutkia. Näin erilaisten vakoiluohjelmien läsnäolo pystytään havaitsemaan ja niiden toiminta estämään. Palomuurin lokeista nähdään myös, mistä osoitteesta tunkeutumisyrityksiä tulee ja niitä voidaan jäljittää.

Ohjelmistoissa on haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat tietokoneille murtautumisen. Palomuurin avulla saadaan estettyä pääsy näihin haavoittuvuuksiin tai esimerkiksi tietojen siirtäminen ulos murretulta tietokoneelta. Näin palomuuri suojaa tietokonetta haittakäytöltä. Viruksia vastaan siitä ei ole hyötyä, joten virustorjuntaan tarvitaan oma ohjelmansa.

Voit ladata palomuurin ilmaiseksi netistä tai ostaa sellaisen tietokonekaupasta. Palomuureja on saatavana laitteina, joita kutsutaan rautapalomuureiksi sekä ohjelmina eli softapalomuureina. Rautapalomuuri sopii isomman yksikön, kuten laitoksen keskitetyksi palomuuriksi ja softapalomuuri henkilökohtaiseen käyttöön.

Minä käytän omassa koneessani tätä palomuuria: http://www.pctools.com/firewall/. Siinä on joitakin ärsyttäviä ohjelmavirheitä, kuten koneen jumiutuminen silloin, jos uuden ohjelman käyttöä ei ole etukäteen sallittu, mutta muuten palomuuri on toiminut niin kuin pitääkin.

Kunnianloukkauksista nettikirjoittelussa

Anonyymi blogini lukija haukkui minua eilen illalla kommentissaan "typerykseksi". Tekijä syyllistyi kunnianloukkaukseen, vaikka omasta mielestään hänellä oli kommenttiin täysi oikeus. Miksi näin?

---

Rikoslain 24 luvun 9 § (9.6.2000/531):

«Kunnianloukkaus»

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

---

9§ 2. momentin mukaan siis kunnianloukkaukseen riittää, että tekijä halventaa toista. Jos koen, että minun haukkumiseni typeräksi halventaa minua, täyttyy kunnianloukkauksen tunnusmerkistö. Kyseessä on asianomistajarikos eli minun olisi nostettava kanne tai tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava rangaistusta./p>

Netissä kiertää erikoisia käsityksiä kunnianloukkauksista. Niitä pidetään vähäisinä rikoksina ja suhtautuminen on myös vähättelevää. Sankareilta on tainnut unohtua, että maksimirangaistus on puoli vuotta linnaa ja niistä on myös tuomittu kovia rangaistuksia, kuten tamperelaisen äärioikeistoaktivistin tapauksessa. Hän sai yli kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion. Muitakin tapauksia on ollut. Seuraavassa pari esimerkkiä.

Vuonna 2005 Muhoksen käräjäoikeus tuomitsi jyväskyläläisen 25-vuotiaan Jani Uusitalon kunnianloukkauksesta 25 päiväsakkoon sekä vahingonkorvauksiin kärsimyksestä. Asianomistajana oli oululainen rehtori Ilkka Pöyry. Rikos tehtiin Mummila.net-sivustolla. Kannattaa muistaa, että tekijällä on nyt elinikäinen rikostausta.

Vuodenvaihteessa 2007-2008 Etelä-Suomen Sanomien verkkokeskustelu kuumeni sillä seurauksella, että lahtelainen tekijä tuomittiin 25 päiväsakkoon, 5500 euron vahingonkorvauksiin ja sai maksettavakseen yli 2000 euron verran erilaisia kuluja. Herjaavat kirjoitukset yksilöivät kohteen ja käsittelivät hänen terveyttään, talouttaan ja perhe-elämäänsä.

Kannattaa säilyttää maltti ja kunnioitus myös nettikirjoittelussa. Ei netti ole sellainen paikka, jossa voi vapaasti mellastaa laista ja järjestyksestä piittaamatta. Tässä kyseisessä tapauksessa jätän syytteen nostamatta, sillä tekijä halusi loukkaamisen sijaan provosoida.

Sama laki pätee myös nettikirjoitteluun

Blogiin ja Facebookiin voi tulla pikaistuksissaan kirjoitettua jotain, mitä jälkeenpäin katuu. Tekstit päätyvät netissä nopeasti hakukoneisiin ja vaikka alkuperäisen poistaisi, ne löytyvät hakukoneen välimuistista vielä pitkään.

Tämä kannattaa ottaa huomioon ja pitää pieni tauko tekstin kirjoittamisen jälkeen ennen sen lähetystä internetiin. Tekstin voi silmäillä uudelleen, miettiä ettei siinä ole laittomuuksia, kuten kunnian loukkaamista, uhkaamista tai rasistisia mielipiteitä. Tällä voi välttyä käräjiltä, sakoilta ja vahingonkorvauksilta tai pahimmassa tapauksessa vuosien vankeustuomiolta.

Nettikirjoitteluun liittyvien kyselyjen ja rikosilmoitusten määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Aiemmin niitä tuli harvakseltaan ja aiheet koskivat jumalanpilkkaa. Nyt käsitellään enemmistönä kunnianloukkauksia, rasismia ja laittomia uhkauksia. Rikosilmoituksia vastaanotetaan viikoittain. Toivoisin samaa varovaisuutta ja harkintaa nettikirjoitteluun kuin muuhunkin kirjoitteluun.

Älä levitä eteenpäin Facebook-huhuja

Facebookissa kiertää ajoittain huhuviestejä, joissa varoitetaan muita käyttäjiä hakkereista ja pyydetään toimittamaan viestiä eteenpäin. Tässä viimeisin minun näkemäni viesti:

Hei ÄLÄ HYVÄKSY Rolf Ingdahl Jenseniä Ystäväksi!!! Hän on hakkeri. Jos ystäväsi lisäävät hänet listoilleen, voi hän löytää myös sinut ja hakkeroida sinun Data IDsi. kopioi tämä viesti statukseesi, jotta kaikki ystäväsi voivat nähdä ja kopioida sen. Nyt minä olen tehnyt sen. !!!!!

Kyseessä on huijaus, jonka kohteena ovat viestin vastaanottavat Facebookin käyttäjät. Viestin alkuperäinen lähettäjä saa peloteltua muita käyttäjiä ja viemään viestiä eteenpäin. Huijaus jatkuu niin kauan kuin löytyy yhä uusia käyttäjiä levittämään viestiä. Periaate on sama kuin viruksissa ja tässä tapauksessa voitaisiinkin puhua eräänlaisesta sosiaalisesta viruksesta, joka saastuttaa käyttäjänsä mielen.

Miten tunnistaa huijausviestit? Jos viestissä pyydetään lähettämään viestiä eteenpäin, on kyseessä erittäin todennäköisesti huijaus. Toinen varma merkki on sana "hakkeri". Hakkeri tarkoittaa innokasta tietokoneharrastajaa, ei tietomurtajaa eli krakkeria. Tämä on yleinen väärinkäsitys, mutta paljastaa huijauksen.

Saatuasi tämänkaltaisin huijausviestin, vastaa viestin lähettäjälle ja kerro hänen levittävän huijausviestiä. Sen jälkeen poista viesti - älä lähetä sitä eteenpäin tai kommentoi viestiä julkisesti. Voit laittaa viestin lähettäneelle linkin tähän blogijuttuun, jos hän kaipaa lisätietoja.

Kyseistä huijausta kutsutaan englanninkielellä termillä hoax. Olen käyttänyt tässä blogijutussa siitä suomennoksena sanaa huhu. Hyvää viikonloppua!

Poliisi ei vuoda tietoa avoimista jutuista

Turun Sanomissa kirjoitettiin tänään siitä, että 23 poliisia oli tutustunut Patjan tietoihin Inkisestä. Revittelyn tarkoituksena on ilmeisesti nostattaa epäluuloa poliisia kohtaan ja kyseenalaistaa poliisin järjestelmien luotettavuus.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero torppasi syytökset lupaamalla tutkia asian perinpohjaisesti. Poliisissa kun ollaan, niin osaavaa ja asiantuntevaa henkilökuntaa löytyy selvittämään tällaisia epäilyksiä. Inkistä ei myöskään leimattu täysin aiheettomasti, sillä poliisilla on edelleen perusteltua syytä olettaa hänen sekaantuneen lapsipornokuviin. Kaikesta huolimatta valitettava tapaus ja rauha Matin sielulle.

Ajatuksena se, että poliisi olisi myynyt Patjasta Seiskalle tietoa on älyvapaa. Vain tyhmä tekisi niin. Teosta jäisi todennäköisesti kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun verkkoliikenteen lokit tutkittaisiin ja kyseinen toimittaja haettaisiin puhutteluun.

Uutisen mukaan Pirkanmaan syyttäjänvirasto ei ole löytänyt näyttöä siitä, että poliisi olisi vuotanut edesmenneen rocklaulaja Matti Inkisen rikostutkintaa koskeneita tietoja lehdistölle. Poliisi sai siis puhtaat paperit ja syyllistä voidaan alkaa etsiä muualta.

Patjassa on mahdollista rajata tietoihin pääsyä, mutta toisaalta miksi tietoa pitäisi rajata, kun kaikki järjestelmää käyttävät ovat luotettavia ammattilaisia eikä ilman vapaata pääsyä esimerkiksi laajempien rikosvyyhtien yhdistely onnistuisi. Lisäksi on aivan luonnollista, että kadonneesta henkilöstä katsotaan tiedot ennen kentälle lähtöä.

Lehden mukaan Seiskan toimittaja oli juttua tehdessään kyllä tiedustellut tutkinnanjohtajan yhteystietoja, mutta artikkeli perustui Inkisen omaan haastatteluun, jossa hän myönsi käynnissä olevan tutkinnan ja kävi itse läpi sen yksityiskohtia. On myös todettu, että lähdesuoja koskee poliisia. Jos vinkki tuli Seiskalle poliisista, on vinkin antanut poliisi lähdesuojan alainen.

Sain huijauspuhelun työkännykkääni

Työpuhelimeni soi enkä tunnistanut soittajaa. Tähän salaiseen työnumeroon ei juuri tule myyntipuheluita eikä muitakaan huteja. Tekstiviestihuijauksia on kyllä tullut ja sähköpostitse niitä tulee päivittäin. Näyttää siltä, että kalastelu on leviämässä netistä kännyköihin.

Huijaustekstiviesteissä on kehotettu vastaamaan viestiin tai soittamaan johonkin puhelinnumeroon. Porkkanana on ollut arvontaa, edullisia telepalveluita tai jonkun perättömän palvelutilauksen peruminen. Tekstiviesteihin ja puheluihin pätee sama ohje kuin sähköposteihin: älä vastaa niihin.

Olen vastannut viesteihin viran puolesta. Vastauksissa on kyselty henkilötietoja, luottokortin numeroa ja muita tietoja. Kyseessä on ollut ilmiselvä tietojen kalasteluyritys. Rikolliset ovat laajentaneet sähköposteista puhelimiin ilmeisesti sen vuoksi, että ihmiset luottavat enemmän puhelimiinsa. Rikollisia ei pysty jäljittämään rahavirtojen avulla, sillä he käyttävät laskutukseen bulvaaneja.

Puhelimeen kannattaa luottaa yhtä vähän kuin internetiin. Soittajan numeron näkyminen tai tekstiviestin teletunnistetiedot eivät takaa yhtään mitään. Ulkomailta tehtyjen huijausten selvittäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä rikoshyöty pyörii enimmillään sadoissa euroissa. Muiden juttujen yhteydessä tekijät saattavat kuitenkin jäädä kiinni, joten rikoksesta kannattaa tehdä ilmoitus.

Huijattua tilanne varmasti kismittää, kun ikävä yllätys paljastuu seuraavasta puhelinlaskusta. Sen vuoksi kannattaa pitää varansa.

Etelä-Afrikassa vaaditaan nettipornon täyskieltoa

Eteläafrikkalainen ministeri vaati eilen nettipornon täyskieltoa avuksi taisteluun lapsipornoa vastaan. Sisäministeriö kertoi eilen kehittävänsä hallinnon alat ylittävää menettelyä lasten suojelemiseksi lapsipornolta. Tavoitteena on saada järjestelmä toimintaan kesäkuuhun 2010 mennessä, jolloin maassa järjestetään maailmanmestaruuskisat.

Maassa halutaan ottaa mallia Intiasta ja Kiinasta, joissa sovelletaan vastaavaa kieltoa. Etelä-Afrikassa erityisesti mobiilin internetin yleistymisen nähdään edesauttavan lapsipornon nettijakelua ja aiheuttavan paineita siihen puuttumiseen.

Kiinassa suodatetaan myös hakukoneiden hakutuloksia ja ajoittain myös nolataan suurimpia hakukoneita siitä, että ne linkkaavat moraalia rapauttavaan materiaaliin. Kesäkuussa Kiina ilmoitti palkkaavansa internet-valvojia, joiden tehtävänä on ilmiantaa laitonta materiaalia verkosta katselevia henkilöitä ja yrityksiä.

Olisiko meilläkin syytä ryhtyä hieman konkreettisempiin toimenpiteisiin?

Vika on aina penkin ja näppäimistön välissä

Soitin mikrotukeen kun työkone sai kaatumataudin. Hermot meni. Miksi aina pitää syyllistää käyttäjät sen sijaan, että heitä autettaisiin? Konetta neuvotaan vaan käynnistelemään uudelleen ja odottamaan ihmettä sen sijaan, että tarjottaisiin oikeita ratkaisuja tai vaivauduttaisiin paikan päälle selvittämään mistä on kyse.

Ei se vika ole todellakaan aina penkin ja näppäimistön välissä. Ohjelmistoissa on haavoittuvuuksia ja ohjelmavirheet heikentävät tietoturvan lisäksi myös käyttäjien tuottavuutta siitä puhumattakaan, että hermot menee hölmöjä neuvoja kuunnellessa.

Meikäläinen on kohtuullisen hyvin perillä näistä systeemeistä jo ihan toimenkuvankin puolesta, joten neuvot tyylin "muistithan laittaa näytön päälle" tai "sammutitko koneen käynnistä -valikosta etkä virtakytkimestä" ovat lähinnä laitoksen tietotekniikan kukkakeppien kettuilua.

Mietin vaan, kuinka moni on tänäänkin saanut viettää työpäivää kuuntelemalla mikrotuen automaattista puhelinherjauspalvelua ja tuijottamalla tyhjää näyttöä, vaikka olisi ollut töitäkin tehtävänä. Tämä työpäivä loppui tähän. Lähden lenkille ja sen jälkeen lenkkisaunaan.

Ovatko mopoilijoiden mopomiitit turvariski?

Thaimaassa rajoitettiin vallankumouksen aikaan ryhmäkokoontumisia. Yli viisi henkeä ei saanut kokoontua samaan paikkaan ilman armeijan etukäteistä lupaa. Vantaalla tapahtui kuluneena viikonloppuna samankaltainen episodi, kun suuri nuorisojoukko häiriköi mopoillaan.

400 mopoilijaa, jotka olivat järjestämässä luvatonta kokoontumisajoa eli mopomiittiä, ratsattiin. 33 sai sakkoja mm. ajokelvottomista ja viritetyistä mopoista. Tarkoituksena oli saada nuoret luopumaan luvattomista kokoontumisista.

Holtittomasti ajelleet mopoilijat häiritsivät vaarallisesti liikennettä ja aiheuttivat meluhaittaa ympäristön asukkaille. Kolme karkuun yrittänyttä saatiin kiinni. Läheisiltä huoltoasemilta oli anastettu tavaraa. Kyseistä allright-miittiä järjestetään kahden viikon välein.

Mopoilijat motitettiin, mopot testattiin virittämisen varalta ja kuskit puhallutettiin. Kaikilta osallistuneilta otettiin nimet ja yhteystiedot. Joukossa oli myös alaikäisiä. Järjestäjät puolustautuivat väittämällä, että miiteissä on hyvä henki ja osallistujat tulevat uudelleen tuoden mukanaan lisää kavereita.

Poliisi onnistui haravoimaan väkijoukosta mopomiitin järjestäjiä ja he ovat nyt poliisin tiedossa. Tämän uskotaan jatkossa hillitsevän häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat ovat myös tiedossa ja heidät saadaan jatkossa vastuuseen jälkikasvunsa edesottamuksista. Kasvaako miiteissä uusi helvetinenkeleiden sukupolvi vai pelätäänkö meillä Suomessakin joukkokokoontumisten uhkaavan yhteiskuntarauhaa Thaimaan tapaan?

Minullakin oli mopo enkä ryhtynyt helvetinenkeliksi. Vantaan tilanteen motivoineet tekijät vaikuttivat vähän yliampuvilta. Internetin osalta tilanne on kuitenkin toinen, sillä siellä rikollisia aineksia ei voida motittaa eikä tarkistaa papereita. Tuhansia ihmisiä voi kokoontua spontaanisti, joukossa epävakautta lietsovia aktivisteja. Internet on yhteiskuntarauhan kannalta isompi riski kuin mopomiitit. Turvallisuus syntyy valvonnasta.

Hyvä salasana on tietoturvan perusta

Hyvä salasana on sellainen, jonka muistat helposti, mutta jota kukaan ei pysty helposti arvaamaan. Salasanaa käytetään käyttäjän tunnistamiseen. Siihen voi liittyä käyttäjätunnus, joka on yleisesti tiedossa. Kuten nimikin sanoo, salasana pidetään omana tietona eikä sitä kirjoiteta ylös. Tyypillisiä ei-tietoteknisiä salasanoja on esimerkiksi pankkikortin pin-koodi.

Huono salasana on helpompi määritellä kuin hyvä salasana. Se on liian lyhyt, jokin selväkielinen sana, oma tai läheisen syntymäaika, nimi, tai mikä tahansa näistä takaperin. Salasanoja nimittäin murretaan penkomalla taustojasi tai kokeilemalla ohjelmallisesti sanakirjojen sanoja. Mitä lyhyempi salasanasi on, sitä nopeammin se murtuu kokeilemalla kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.

Salasanoissa kannattaa käyttää numeroita, isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä, mikäli järjestelmä ne sallii. Se vaikeuttaa salasanan murtamista. Kieliriippuvaisia erikoismerkkejä kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne ovat näppäimistöriippuvaisia. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi skandit: ä, å, ö.

Kun kirjoitat salasanaasi, katso ensin ympärillesi ja huolehdi, ettei sitä katsella tai nauhoiteta. Esimerkiksi maksukorttien kopioinnissa (skimmaus) on keskeistä saada rikoksen uhrin pin-koodi, joka hankitaan automaattiin piilotetun videokameran avulla. Näppäimistöltä on myös helppo lukea salasana, jos sitä ei kirjoiteta riittävän nopeasti ja epäselvästi.

Jokaisessa järjestelmässä tulee olla eri salasana. Jos yksi järjestelmä murretaan ja salasanat päätyvät rikollisille, eivät kaikki muut järjestelmät ole myös vaarassa. Voi kehitellä erilaisia muistisääntöjä monien salasanojen muistamiselle ja valita salasanoiksi esimerkiksi selväkielisiä sanoja korvaamalla kirjaimia numeroilla.

Jos epäilet salasanasi murretun, vaihda se välittömästi ja ilmoita epäilyksestäsi ylläpitoon. Salasanojen kanssa ei voi koskaan olla turhan tarkka. Tietomurto eli toisen salasanan luvaton käyttö on aina rikos ja siitä tulee tehdä rikosilmoitus.

Piraateilta määräajaksi piuhat poikki

Englannin ja Ranskan malli laittoman verkkolatauksen suitsimiseksi voisi toimia Suomessakin. Jos piratismista kiinni jääneen nettiliittymä suljettaisiin esimerkiksi vuodeksi, ei olisi kiusausta jatkaa laittomuuksia. Esto saattaa olla ainoa toimiva keinoa vähentää näitä laittomuuksia.

Järjestelmä voisi toimia niin, että operaattori velvoitetaan seuraamaan asiakkaidensa verkkoliikennettä ja raportoimaan poliisille havaitsemansa lataamiset. Poliisi voisi lähettää lainrikkojalle varoituksen ja erityisen törkeissä tapauksissa aloittaa esitutkinnan ja käydä takavarikoimassa tietokoneen.

Toisesta varoituksesta tai esitutkinnasta verkkoyhteys katkaistaisiin. Järjestelmän toimivuus edellyttäisi rekisteriä pannassa olevista piraateista, koska muuten he voisivat hankkia liittymän toiselta operaattorilta. Operaattorit olisi velvoitettava hankkimaan poliisilta etukäteen asiakkaasta esteettömyystodistus ennen nettiliittymän myyntiä.

Britannian hallitus arvioi lain toimivan ja että katkaisu tulee hoidettavaksi oikeusistuimissa. Kuitenkin varoitusten ja uhan uskotaan vähentävän nettipiratismia peräti 70 prosentilla. Uhmakkaita piraatteja jäisi jäljelle enää kourallinen.

Tänä vuonna myös Ranska sääti lain, jonka avulla piraattien piuhat saadaan poikki. Oikeuden päätöstä ei tarvita, mikä auttaa estämään ruuhkia käräjäoikeuksissa. Laki on tulossa voimaan ja Ranskassa valmistellaan siitä jo uutta versiota.

Katkon aikana tärkeät nettijutut voisi hoitaa kirjastoissa, joissa laiton lataaminen on estetty.

Suomessa luotetaan poliisin, ei puolueisiin

Sain pöydälleni tutkimuksen, jossa oli vertailtu luottamusta eri instituutioihin euromaissa vuosina 2004 ja 2008. Sen mukaan Suomessa ja Tanskassa luotetaan eniten poliisiin ja vähiten puolueisiin. Tosin tilanne on tasaantunut neljän vuoden aikana, kun luottamus poliitikkoihin on kohonnut poliisia nopeammin.

Suomalaisista 91% luotti poliisiin vuonna 2008. Vuonna 2004 heitä oli hieman vähemmän: 88%. Luottamus puolustusvoimiin oli kutakuinkin samalla tasolla. Puolueiden kanssa epäluottamusta nautti myös lehdistö, jonka luottamus on laskenut 5%. Oikeuslaitos, parlamentti ja hallitus nauttivat keskitason luottamusta, joka oli hieman paranemaan päin.

Voisi sanoa, että poliisi on ansainnut luottamuksensa. Mikäli yhteiskunnan halutaan pohjautuvan kansalaisten luottamukseen, olisi poliisin valtaa ja oikeuksia lisättävä, sillä kansa luottaa lähes yksimielisesti yhteiskuntarauhan turvaavaan poliisiin.

Poliisi tutkii ja tiedottaa aktiivisesti

Helsingin Sanomissa eilen ollut uutinen Helsingin sosiaaliviraston johtajan kalustehankintojen tutkimuksista on oiva osoitus poliisin oma-aloitteisuudesta. Talousrikosyksikön päällikkö ei pidä mediaa pimennossa, vaan tiedottaa avoimesti tutkinnan etenemisestä.

Johtaja Paavo Voutilaista epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta kalustehankintojen yhteydessä, jotka tehtiin todennäköisin syin tahallisesti vastoin julkisten hankintojen lakia. Poliisipäällikön mukaan esitutkinta valmistuu viikossa ja sen jälkeen juttu siirtyy syyttäjälle harkintaan.

Merkittävää jutussa on se, että poliisi otti tapauksen tutkintaansa kaupungin sisäisen tarkastuksen raportin valmistuttua elokuun puolivälissä. Raportin mukaan Voutilainen rikkoi kaupungin ohjesääntöä kalusteostoksissaan. Asia tuli poliisin tietoon yksityisen kansalaisen ilmoituksesta, mutta tapaus tutkittiin sisäisen tarkastuksen muistion pohjalta.

Lehden mukaan Paavo Voutilainen ei yllättäen halunnutkaan maanantai-iltana kommentoida asiaa ja selitteli, että hänellä on tapaaminen poliisin kanssa vasta tiistaina, jolloin hän kuulisi vasta itsekin mistä on kyse. On myös kummallista, ettei kaupunginhallitukselta löytynyt mielenkiintoa tutkia mahdollisia aiempia rötöksiä.

Työhuoneen huonekalusteista noussut kohu johtuu yli 70 000 euron arvoisten huonekalujen tilaamisesta ilman kilpailutusta. Julkisten hankintojen laki vaatii kilpailuttamaan yli 15 000 euron hankinnat. Kaupunginhallitus jätti antamatta Voutilaiselle huomautusta, mutta kehotti hallintokuntia noudattamaan jatkossa ohjeita.

Tiedottaminen poliisin tutkintojen etenemisestä auttaa luomaan poliisista entistä avoimempaa ja aktiivisempaa mielikuvaa. Kiitokset Helsingin Sanomille asiantuntevasta journalismista. Julkisuus auttaa poliisia perustelemaan uusia määrärahoja, joilla edistetään maamme sisäistä turvallisuutta.

Kannattaa olla varovainen surffatessa

Netistä löytyy nopeasti kasvava joukko murrettuja tai rikollisten ylläpitämiä verkkosivustoja, joilta jaetaan käyttäjien koneille viruksia, matoja ja troijalaisia. Tartunnan voi saada pelkästään vierailemalla sivustolla, siis vaikka ei klikkaisi mitään tai tekisi mitään muutakaan.

Tällaisten sivustojen avulla kerätään uusia koneita bottiverkkoihin ja myös niiden käyttäjien tiedostot saattavat päätyä rikollisten käsiin. Murretulta tietokoneelta voidaan esimerkiksi levittää lapsipornoa internetiin käyttäjän tietämättä. Tämä ei kuitenkaan vapauta omistajaa vastuusta.

Virustorjunta ja palomuuri kannattaa pitää ajan tasalla. Lisäksi on hyvä valita sellainen käyttöjärjestelmä ja webbiselain, joka on viruksille vähemmän altis, ja asentaa niihin kaikki tietoturvapäivitykset välittömästi niiden ilmestyttyä. Lisäksi kannattaa olla varovainen surffatessa ja poistua heti sellaisilta sivuilta, jotka vaikuttavat epäilyttäviltä.

Viestintävirasto on kertonut saavansa tiedon noin kymmenestä murretusta www-sivustosta päivittäin. Verkkosivuille on tyypillisesti lisätty haittaohjelmakoodia, esimerkiksi javascript tai css:ään upotettu iframe, jotka lataavat koneelle haittaohjelman. Tartunta tapahtuu silloin käyttäjän tietämättä.

Keskitettynä ratkaisuna haittaohjelmia jakavien sivustojen ongelmaan toimisi verkkosuodatus. Lisäämällä filtteriin tunnetut haittasivustot suojeltaisiin keskitetysti ja tehokkaasti netinkäyttäjien tietokoneita ikäviltä tartunnoilta. Silmät on myös syytä pitää surffatessa auki ja raportoida poikkeavuudet viestintävirastolle.

Poliisiylijohtaja elvyttää korttelipoliisiperinnettä

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ehdottanut, että kouluille osoitettaisiin nimetyt koulupoliisit. Se madaltaisi rimaa ottaa yhteyttä ja pyytää apua kriisitilanteissa. Koulupoliisit toimisivat kouluissa samoin kuin entisajan korttelipoliisit ja nykyajan lähipoliisit. Koulupoliisi voisi opastaa koululaisia myös turvalliseen netinkäyttöön.

Monacoa pidetään maailman turvallisempana maana. Kävimme siellä Katrin ja tyttöjen kanssa joitakin vuosia sitten. Oli hämmästyttävää havaita iltakävelyllä passipoliisi joka kadunkulmassa. Poliisin jatkuva läsnäolo kaikkialla lienee keskeisin syy maan huippukorkeaan turvallisuuteen. Monacossa ei tapahdu kouluampumisia eikä kansalaisten tarvitse pelätä.

Poliisin niukat resurssit ovat ajaneet virkavaltaa etäämmälle asiakkaistaan. Mielestäni koulupoliisi olisi varsin tervetullut askel taaksepäin. Näkyvän auktoriteetin puuttuminen on edesauttanut ongelmien kärjistymistä, koulukiusaamista ja johtanut kouluampumisiin. Poliisin valmiuksia toimia koululaisten kanssa tulisi myös parantaa osana poliisikoulutusta.

Idea olisi vietävissä myös yrityksiin. Suuremmille työpaikoille voitaisiin nimetä työpaikkapoliisit, jotka auttaisivat mm. Lex Nokian toimeenpanemisessa. Organisaatiokohtaisten, nimettyjen lähipoliisien etuna olisi parantuneen turvallisuuden lisäksi parempi työllisyys. Vaikka poliisi on viime aikoina saanut uusia virkoja, on työttömyyskortistoissa silti edelleen työttömiä poliiseja, jotka olisi saatava koulutustaan vastaavaan työhön.

Muistan itse elävästi, kuinka lähipoliisi kävi puhumassa tarhassa ollessani liikenneturvallisuudesta. Olin vielä alle kouluikäinen, mutta vierailu teki meikäläiseen lähtemättömän vaikutuksen.

En kannata poliisivaltiota enkä anarkiaa

Poliisivaltio tarkoittaa valtiota, jossa lait eivät ohjaa viranomaistoimintaa. Sen vastakohta on oikeusvaltio, jossa viranomaiset toimivat lakien alaisuudessa. Poliisivaltioissa tapahtuu mielivaltaisia pidätyksiä, ihmisiä katoaa ja toisinajattelijoita vainotaan. Minä kannatan demokratiaa ja oikeusvaltiota, vaikka suhtautumiseni anarkismiin ja aktivismiin onkin jyrkkä ei. Yhteiskuntarauha edellyttää luottamusta ja valvonta lisää turvallisuutta.

Juttelin eilen vanhan koulukaverini kanssa, joka on valmistunut Tampereen teknilliseltä yliopistolta tietotekniikkaguruksi. Mies työskentelee itsenäisenä hakkerina. Eilen kuubalaista sikaria ja laatuviskiä nautiskellessamme hän irvi minun haluavan Suomesta poliisivaltiota. Jatkoimme keskustelua ja hän ymmärsi näkökulmani. Samalla havahduin minua kohtaan esitettyyn arvosteluun ja ymmärsin, mistä väärinymmärrykset ovat syntyneet.

Olen saanut viestejä ja kommentteja, joissa minua on nimitelty poliisivaltion kannattajaksi. Vaikka saatan vaikuttaa joidenkin asioiden suhteen jyrkältä ja ahdasmieliseltä, en silti kannata totalitarismia missään muodossa vaan demokratiaa. Olen halunnut herättää keskustelua minulle tärkeistä asioita. Poliisivaltiokortti on kuin natsikortti, molempia käytetään vuoropuhelun estämiseen, ei edistämiseen.

Asioista pitää pystyä keskustelemaan vapaasti ja julkisesti myös silloin, kun muiden mielipiteet eivät vastaa omia. Se on sananvapautta. Vaikuttaa siltä, että netissä puuhaa kourallinen aktivisteja, jotka pyrkivät leimaamaan poliisin toimet laittomiksi sekä heikentämään kansalaisten kunnioitusta esivaltaa kohtaan. Poikittaiset mielipiteet on helpompi leimata kuin yrittää ymmärtää mistä on kyse ja perustella omiaan.

Haluan turvallisemman ja paremman yhteiskunnan. Sellaisen, jossa kunniallisilla kansalaisilla ei ole mitään pelättävää ja jollaisessa haluan tyttöjeni varttuvan ja elävän aikuisina. Yhteiskunnan, jota eivät hallitse, johda eivätkä terrorisoi aktivistit ja rikolliset.

Menetetty sukupolvi on pian aikuistumassa

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorten rikoskäyttäytymisen yleisyyttä vuosina 1995-2008 selvittänyt tutkimus on surullista luettavaa. Siinä selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten tekemiä rötöksiä viime vuoden aikana. Nuorisostamme 69 % tunnusti tehneensä luvatonta verkkolatausta.

Muut rikokset ovat onneksi harvinaisempia. Koulusta pinnasi 41 %, kortitta ajeli 23 %, koulukiusaajia oli 21 % ja varkaita 20 %. Tilastot sisältävät myös ne teot, jotka eivät ole vielä tulleet poliisin tietoon. Tämä on kuitenkin vain ajan kysymys.

Positiivista tutkimuksessa oli se, että huumeiden käyttö on laskenut vuoden 2001 huipun 12 %:sta nykyiseen 8 %:iin. Tutkimuksessa haastateltiin 5826 suomenkielistä 15-16 vuotiasta yläasteen 9-luokkalaista. Veikkaan, että verkkolataajat olivat tutkimuksessa enemmistönä muidenkin rötöksien takana.

Olemmeko kasvattamassa lähivuosina aikuisuuteen rikollista sukupolvea ja mitä muita rötöksiä tämä 69 % lakia ja järjestystä pilkkanaan pitävä joukkio tekee lähivuosina? Jos verkkolataus on tie kovempiin rikoksiin, on meillä pian käsissämme jättimäinen ongelma. Verkkolatausten suodatus olisi aloitettava välittömästi.

Pedofiilit ahdistelevat lapsia ja nuoria netissä

Facebook-ystäväni kertoi kokeneensa nuorempana pedofiilien ahdistelua internetissä. Näin voi käydä esimerkiksi nuorten tyttöjen käyttäessä chatteja ilman valvontaa ja vanhempien opastusta. Sinisilmäisyys voi johtaa vedätykseen ja hyväksikäyttöön. Vastuu kuuluu vanhemmille.

Internet tarjoaa suojaisan paikan, jossa pedofiilit voivat lähestyä lapsia ja houkutella tapaamisiin. Lapsille sepitellään tarinoita, joita he eivät osaa varoa. Suomessa jäi vuonna 2008 kiinni netissä saalistanut 26-vuotias pedofiili, jonka nuorin uhri oli 12-vuotias. Mies etsi seuraa nuorille tehdyltä keskustelupalstalta. Vajaan vuoden päästä hän pääsee pois vankilasta takaisin keskuuteemme.

Pedofiilit voivat olla manipuloivia ja valehdella saadakseen haluamansa. Chatissa tai keskustelupalstalla kirjoittaja voi esiintyä kenä tahansa koska muut eivät näe häntä. Nelikymppinen mies voi kirjoittaa olevansa 18-vuotias ja luvata lapselle mitä tahansa saadakseen haluamansa. Alaikäiset tarvitsevat vanhempien valvontaa ja ohjausta.

Facebook-ystäväni opasti, että kun keskustelussa havaitsee epäilyttävän henkilön, kannattaa estää yhteydenottoyritykset välittömästi. Kenellekään ei pidä antaa tietoja itsestään eikä kertoa nimeään, puhelinnumeroa, sähköpostiosoitetta tai asuinpaikkaa. Monet lapset ja nuoret eivät ole henkisesti riittävän kypsiä huomaamaan varoitusmerkkejä, vaan ottavat helposti vastaan kohteliaisuudet, ja ovat taivuteltavissa.

Tilannetta pahentaa chattien määrän ja suosion kasvu ja se, että yhä nuoremmat käyttävät nettiä yhä vähemmän valvottuina. Asiantuntijoiden mukaan internetissä peuhaa murheellisen paljon pedofiileja, sillä läheskään kaikissa lapsille avoimissa nettikeskusteluissa ei ole mukana sisältöä silmäilevää moderaattoria tai suodatusta.

Ystäväni tarkoituksena ei ollut yleistää, että kaikki lapset ja nuoret olisivat liian kehittymättömiä kohtaamaan vastaavia tilanteita järkevästi, mutta hän on oikeassa siinä, että todellisuudessa näin kuitenkin usein tapahtuu. Hyväksikäyttötapauksia on ollut huolestuttavan runsaasti ja julki tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.

Laittomat ohjelmat ovat riski

Tietokoneille asennetaan varsin usein myös laittomia ohjelmia. Vaikka niitä löytyy monilta tietokoneilta, on kyseessä silti rikollinen toiminta joka on rangaistavaa. Lisäksi laittomat ohjelmat muodostavat turvallisuusriskin. Ilman asianmukaista ylläpitoa ja tietoturvapäivityksiä ohjelma saattaa avata tietokoneen hakkereille.

Kiinnijäämisen riskiä saatetaan pitää pienenä ja oikeuttaa sillä toimintaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ohjelmista saattaa jäädä kiinni silloin, kun kone viedään tietokonehuoltoon kuten lapsipornokuvistakin. Myös ratsioissa takavarikoidut tietokoneet tarkistetaan läpikotaisin, myös laittomat ohjelmat.

Kun käry on käynyt, ei selittely työkiireistä muiden asioiden painaessa päälle auta. Tietokoneen omistaja tai yritysjohto ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ohjelmistojen laillisuudesta. Sakkojen lisäksi rapsahtaa maksettavaksi korvauksia, lisenssimaksuja ja oikeudenkäyntikulut. Kun nämä ynnää yhteen, ei laiton kopio ainakaan tule halvemmaksi.

IDC:n mukaan 26 prosenttia Suomessa vuonna 2008 asennetuista tietokoneohjelmista oli laittomia. Kannattaa poistaa piraattiohjelmat omalta koneelta saman tien välttyäkseen myöhemmiltä ikävyyksiltä. Kun havaitset laittoman kopion tai sinulla on lisensseistä epäselvyyksiä, kannattaa kääntyä BSA:n puoleen. Näin vaatii meidän kaikkien yhteinen etu.

Hyökkäykset ovat uhka julkisille palveluille

Veikkaus joutui viikonloppuna laajamittaisen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Sen seurauksena veikkaajat eivät päässeet verkkopalveluun ja veronmaksajille koitui vahinkoa menetettyinä pelituottoina. Hyökkäys olisi voitu estää ennakkoon suodatuksella ja ajantasaisella virustorjunnalla. Hyökkäyksiin osallistuneiden tietokoneiden omistajat jakavat vastuun hakkereiden kanssa.

Palvelunestohyökkäykset toteutetaan kansainvälisillä (ro)bottiverkoilla, joihin saattaa kuulua miljoonia tietokoneita. Nämä tietokoneet on hakkeroitu ja niihin on asennettu haittaohjelma, jonka avulla konetta voidaan etäkäyttää. Laajan Zeus-bottiverkon hallintaan käytetyt palvelimet paljastuivat elokuun alussa Riiasta. Bottiverkkojen etäkäyttöohjelmia voidaan hallita keskitetysti esimerkiksi mikroblogipalveluiden kuten Twitterin avulla.

Vastaavanlainen hyökkäys tapahtui myös viikko sitten. Silloin kohteena olivat Facebook, Twitter, You Tube ja Blogger. Tuo hyökkäys näytti tulleen idästä. Voi vain miettiä, mitä Suomessa tapahtuisi, jos vastaava terroriteko kohdistuisi valtion tietojärjestelmiä vastaan. Kriittiset järjestelmät saattaisivat lamaantua ja Suomi jouduttaisiin mahdollisesti irrottamaan internetistä hyökkäyksen pysäyttämiseksi.

Jokaisen suomalaisen on tärkeä tiedostaa tämän uhan olemassaolo, sillä jokainen meistä voi vaikuttaa sen toteutumiseen. Käyttäjä on vastuussa omasta tietokoneestaan, vaikka siinä olisikin virus, ja tietokoneen aiheuttamista vahingoista ainakin tuottamuksellisesti. Virustorjunnan laiminlyöminen nimittäin altistaa tietokoneen tietomurtajille ja käytettäväksi vahingontekoon.

Motiivina veikkauksen palvelunestohyökkäyksessä saattaa olla esimerkiksi protesti valtiollista pelimonopolia vastaan tai kilpailijan yritys vahingoittaa toista kilpailijaa. Kummassakin tapauksessa laittomien pelipalvelujen lisääminen mukaan internet-suodatukseen ratkaisisi ongelman. Pelipalvelujen palomuurit voitaisiin myös konfiguroida niin, että ne estävät kaiken ulkomailta tulevan liikenteen. Sama saattaisi toimia myös viranomaisten tietojärjestelmien suojaamiseen.

Pedofiilit hyödyntävät internetiä

Keväällä toteutettiin suuri maailmanlaajuinen lapsipornoratsia. Se käynnistyi 11-vuotiaan pikkupojan alastonkuvasta, joka löytyi huoltoon viedystä tietokoneesta. Tarkemmissa tutkimuksista kuvia löytyi 7000. Poliisi pääsi niiden avulla kansainvälisen pedofiiliringin jäljille. Nuorin uhri oli vain 18 kuukauden ikäinen.

Kaksi englantilaista ketjun päätekijää olivat kuvanneet itseään lasten kanssa ja levittäneet kuvia internetin välityksellä. Poliisi ei usko, että kaikki tekijät on vielä saatu kiinni. Webin tutkinta kesti 18 kuukautta. Saaliina oli 125.000 videota ja valokuvaa.

Kiinni jäi nuorten seksuaalineuvontaa tarjoavan organisaation pomo, tietotyöläinen, pankkitoimihenkilö, naimisissa oleva leipomon johtaja, kirkon suntio, vakuutustarkastaja, valtion virkamies, opettajaharjoittelija ja homosaunan vastaanottovirkailija. Kuka tahansa voi olla pedofiili virkaan, asemaan ja siviilisäätyyn katsomatta.

Pääepäillyt saatiin tunnistettua, kun Microsoft luovutti WIFI-signaalien ja sähköpostien teletunnistetietoja. Tähän mennessä ratsiassa on tunnistettu yli 200 pedofiilia, joista 70 on englantilaisia. Näistä 35 on pidätetty ja muita vastaan nostetaan syytteitä.

Yhden pikkupojan kuvan löytyminen pelasti monia lapsia samalta kohtalolta. Jutun tutkinta jatkuu ja laajenee. Kannattaa pitää silmät auki ja ilmoittaa poliisille kaikista havainnoista.

Verkkotunnuksilla rötöstely on yleistynyt

Verkkotunnukset eli internetosoitteet ovat netissä käytettäviä osoitteita. Niistä puhutaan myös kansanomaisesti domain-niminä tai domaineina. Domainit ovat käyttäjille verkko-osoitteita eli IP-numeroja helpommin muistettavia ja siksi niitä käytetään numeroiden sijasta. Se tekee verkkotunnuksista tärkeitä.

Osoite rekisteröidään viranomaisilta. Joissakin ulkomaisissa osoitteissa ei hakijaa tarkisteta lainkaan, vaan uusi osoite myönnetään ensimmäiselle hakijalle. Suomessa ollaan tarkempia ja sen vuoksi fi-domainit ovat turvallisempia kuin muut domainit.

Esimerkiksi haluat ostaa kirjan ja löydät sen hakukoneella verkkokirjakaupasta. Tunnet kirjakaupan ennestään, joten luotat siihen ja annat heille luottokortin numeron. Numero päätyy kuitenkin rikollisten käsiin etkä saa kirjaa, sillä osoite olikin rikollisten rekisteröimä.

Rikollisen käsissä verkkotunnus saattaa muuttua kiristysvälineeksi tai laittomaksi rahanansaintakeinoksi. Jos verkkotunnus vaikuttaa nettikäyttäjille olevan esimerkiksi pankin nettiosoite, voi rikollinen käyttää tätä hyväkseen ja kysellä käyttäjiltä verkkopankin tunnuksia ja salasanoja.

Tunnuksen alkuperäistä omistajaa voidaan kiristää esimerkiksi soittamalla uhkaus laittaa sivuille esille pornokuva, tartuttaa viruksia ja troijalaisia, tai jakaa muuta vahingollista materiaalia. Kyseessä on tällöin aina poliisiasia. Kyselyitä tulee päivittäin, joten tässä ei ole kyse yksittäistapauksista.

Kannattaa muistaa, että helpointa on hoitaa verkkotunnusten rekisteröinti kuntoon ajallaan. Jälkeenpäin voi olla vaikeaa ja kallista lähteä hakemaan ulkomailta oikeutta itselleen. Domainit ovat keskeinen osa internet-turvallisuutta, sekä käyttäjille että palveluntarjoajille.

Kiristyksistä ja väärennöksistä pitää aina tehdä rikosilmoitus poliisille eikä soittaa viestintävirastoon tai kuluttajansuojaan. Kyseessä on poliisiasia. Kun tapauksia ei tunneta, ei tekijöitäkään saada kiinni. Takana on luultavasti joitakin yrittelijäitä röstöstelijöitä, jotka saadaan narautettua, kunhan kaikki jutut tulevat poliisin tietoon.

Netti ei ole turvallinen leikkipaikka lapsille

Lapsia netin keskustelupalstoilla vaanivia pedofiileja on jäänyt kiinni tasaiseen tahtiin. Nämä julkisuutta saaneet tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Lapsia kiinnostavat netissä myös You Tube, pornosivut, Wikipedia, Facebook ja monet muut runsaasti arveluttavaa materiaalia sisältävät - aikuisille tarkoitetut palvelut.

Netissä ei voida luotettavasti selvittää käyttäjän ikää. Lapsi voi esimerkiksi valehdella palvelulle syntymävuotensa ja päästä sisään. Tämän vuoksi vanhempien on syytä valvoa ja ohjata netin käyttöä. Edes Google ei ole lapsille turvallinen. Hakutuloksista ja kuvahausta löytyy edelleen runsaasti jopa laitonta lapsipornomateriaalia.

Lapsia luonnollisesti kiinnostaa kaikki kielletty kuten seksi ja porno, samoin kuin monia aikuisia nettikäyttäjiä. Eniten lapsia kiinnostavat netissä tutkimusten mukaan videot, yhteisöpalvelut ja aikuisviihde. Vanhempien tulee tiedostaa tämä, jotta he voivat päättää, sallivatko lasten altistuvan sellaiselle.

Kymmenen suosituimman lasten käyttämän hakusanan joukosta löytyvät sanat seksi, porno, Michael Jackson, eBay ja Wikipedia. Mitä luulet näiden takaa löytyvän ja haluatko päästää lapsesi tutkimaan asiaa yksin? Mielestäni vanhempien tulisi olla paremmin tietoisia lastensa netinkäytöstä ja siihen liittyvistä vaaroista.

Aallolta terveisiä kaikille lukijoilleni

Käytiin Aallon kanssa eilen illalla parilla huurteisella. Mies on viettänyt taas kerran koko kesän Hervannan betonikuutiossaan kuunnellen naapurin akan valitusta ja illat samassa baarissa jossa tapasimme. Pitkien Särkijärven ja Ahvenisjärven maisemissa koirien kanssa kävelyjen lisäksi Aalto ei ollut tullut tehneeksi muuta.

Ilman koiria Aallon elämässä ei olisi mitään. Hän ei halua tehdä työtä ja kituuttaa sosiaaliavustuksilla, vaikka sanookin, ettei halua ostaa mitään. Aallolla ei ole autoa, puhelinta, nettiliittymää eikä oikeastaan mitään muuta kuin vaatteet päällä, eikä niitäkään taida olla kuin yksi vaatekerta. Silti hän vaikuttaa tasapainoiselta ja onnelliselta.

Aalto sai hyvät naurut minun nettikesänvietostani. Kuulemma yksikin kävely koirien kanssa metsässä voittaa mennen tullen miniläppärin ääressä kyyhöttämisen, vaikka se tapahtuisi laiturilla tai mökin kuistilla. Minulla on Aallon mukaan tarve oksentaa angstini tähän blogiin ja etsiä perheen ja Aallon lisäksi muitakin sosiaalisia kontakteja Facebookissa. Ehkä hänen väitteissään on jotain perääkin. Aalto lähetti terveiset kaikille kavereilleni ja lukijoilleni.

Istuttiin pilkkuun asti ja tuli vedettyä olutta siinä määrin, että nyt ei ole aivan paras mahdollinen olo. Aalto kittasi tapansa mukaan pelkkää teetä, ei sitä Long Islandin vaan Liptonin. Onneksi jääkaapista löytyi pientä ensiapua, Katri on ollut huomaavainen kaupassa käydessään. Katri oli näreissään kun istuttiin pilkkuun saakka, mutta rauhoittui kun kerroin saaneeni piirongin valmiiksi.

Appivanhemmat tulevat iltapäivällä hakemaan piironkinsa. Ne eiliset pullat leivottiin vierailua varten kuten pelkäsin. No toisaalta tässä ehtii vielä kyllä toipua. Laitoin juuri saunan päälle ja lähden pyörähtämään pururadalla. Seuraavassa blogijutussa palaan asia-aiheeseen eli internetin pimeisiin puoliin jo senkin takia, että on pakko alkaa taas orientoitua työjuttuihin.

Juovatko leikki-ikäisten lasten isät liikaa?

Allekirjoitan eilen uutisissa olleen väitteen siitä, että leikki-ikäisten lasten isät juovat liikaa. Toisaalta eipä sitä ole perheellisellä miehellä muutakaan pakopaikkaa kuin baari ja kaverit. Jätkäporukalla tehdyistä reissuista on jälkitautina vaimon nyrpeys, epäilyt ja naputus.

Joissakin ammateissa kuten minulla isän rooli on haastava välillä hyvinkin epäsäännöllisten työaikojen ja vaarallisuuden vuoksi. Työstressikään ei paranna parisuhdetta tai anna lisää aikaa perheelle. Ehkä siinä on minun uhraukseni perheen hyväksi.

Lapset ovat jääneet meillä Katrin hoidettaviksi. Hän on päivät kotona ja tytöt tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa. Meikäläisen leiviskäksi on jäänyt toimeentulon hankkiminen. Katrillakaan ei ole liikaa vapaata eikä ainakaan vapaailtoja. Toisaalta alkoholi sopii äidin rooliin yhtä hyvin kuin elämä intohimoisena rakastajana.

Katri leipoo parhaillaan pullaa, tytöt leikkii pihalla ja minä painun autotalliin höyläpenkin luo netistä roikkumasta. Illalla lähdetään Aallon kanssa kaljalle.

Mökkeilyt on tältä kesältä mökkeilty

Pakataan kohta auto ja kurvataan kohti Hervantaa. Tänä kesänä tuli puuhailtua poikkeuksellisesti enemmän virtuaalisesti ja kuistin lattialautojen uusiminen siirtyi ensi kesään. Ihan kiva palata taas takaisin Tampereelle sivistyksen pariin. On vielä viikko lomaa jäljellä. Ehtii tavata kavereita ja väkästellä puutöitä ennen töihin paluuta.

Uskoisin, että Suomessa ei olisi käynyt näin

Iltalehdessä olleessa jutussa kerrottiin eilen amerikkalaisesta joka oli lavastettu pedofiiliksi ja pantu vankilaan 21 vuodeksi. Miehen mukaan muut vangit hakkasivat häntä usein. Vaimo kysyi, miksei samaa voisi tapahtua myös Suomessa.

Meillä epäilyt tutkitaan puolueettomasti ja ammattitaitoisesti. Lavastukset tulevat ilmi esitutkinnassa ja lavastajat saavat syytteen. Poliiseilla ei ole mitään syytä piilottaa todisteita tai saada tutkittavaa tuomituksi, sillä he eivät ole kenenkään puolella. On syyttäjän tehtävä päättää syytteen nostamisesta.

Suomen poliisi ei hukkaa todisteita. Niitä säilytetään vartioituna ja niistä pidetään kirjaa. Näin toimitaan kaikissa oikeusvaltioissa. Suomen vankiloissa ei myöskään sallita vankien tai vartijoiden hakata ketään. Siitä pitävät huolen ammattitaitoiset vartijat ja jatkuva valvonta.

Sama puolueettomuus ja ammattitaito pätee myös nettirikosten tutkintaan. Suomessa lavastajat olisivat todennäköisesti jääneet kiinni jo esitutkinnassa ja päätyneet itse tiilenpäitä lukemaan. Sama huolellisuus koskee nettirikoksien tutkintaa.

Piraattipuolue on oikeilla jäljillä

Blogiini oli tullut parissa päivässä lähes 200 kävijää Piraattiliiton sivustolta, jonka takaa löytyi Piraattipuolue. Kävin tarkistamassa mistä on kyse. Puolueohjelman mukaan sen tavoitteena on mm. muuttaa tekijänoikeuksia ja patentteja epäkaupallisen käytön sallivaksi.

Tämä on hyvä alku, sillä ilmeisesti aktivistiaineksista muodostuva puolue haluaa muuttaa lakeja sen sijaan, että jäsenet rikkoisivat niitä ja uhkaisivat yhteiskuntarauhaa. Puolue toiminee jäsenille myös ylimääräisten höyryjen päästämisen varaventtiilinä keskustelupalstan jutuista päätellen.

Toisena tavoitteena oli vapauksien ja yksityisyyden puolustaminen. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että vapaudet ja yksityisyys kuuluvat niille vastuullisille kansalaisille, jotka noudattavat lakia ja kunnioittavat esivaltaa. Lainrikkojat, kuten laitonta verkkolatausta harjoittavat, eivät ansaitse yksityisyyttä eikä vapauksia.

Piraattipuolueen vaatimus avoimemmasta ja kansanvaltaisemmasta Suomesta ja EU:sta on sekin hyvä asia kunhan otetaan huomioon viranomaisten tarve rajoittaa esimerkiksi poliisiasioissa tiedottamista ja avoimuutta, sekä ymmärretään se, ettei kansalaisilta löydy osaamista ja asiantuntemusta osallistua johtotasolla maamme turvallisuudesta huolehtimiseen.

Puolueen mukaan internetin vapaudesta pelästyneet pyrkivät rajoittamaan vapaata keskustelua vaatimalla sivustojen ylläpitäjät vastuuseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Keskustelua rajoitetaan vain siinä määrin kuin laki vaatii. Ylläpitäjät ovat joka tapauksessa lain mukaisessa vastuussa tekemisistään, rajoitettiin vapaata keskustelua tai ei.

On totta, että valtiot keräävät kansalaisista yhä enemmän tietoa, mutta näin pitääkin olla. Sisäisiin ja ulkoisiin turvallisuusuhkiin vastaaminen edellyttää yhä tarkempaa tietojen keräämistä. Nämä tiedot ovat turvassa viranomaisten rekistereissä ja niitä käytetään harkiten kansalaisten parhaaksi.

Kritiikki toimimisesta suljettujen ovien takana on ymmärrettävää siviileiltä tulevana. Toisaalta kukaan ei varmasti kuvittele, että jääkäri pystyisi toimimaan tykistön tulenjohtajana tai ensiapukurssin käynyt sydänkirurgina. Tietyt asiat on vain jätettä asiantuntijoiden ja viranomaisten vastuulle ja luotettava siihen, että ne tulevat mahdollisimman hyvin hoidettua.

Terveiset kaikille puolueen jäsenille, että pidättyvät käyttämästä laittomia vertaisverkkopalveluja ja keskittyvät sen sijaan rakentamaan yhteiskunnasta mieleisensä. Kun lakia on muutettu, ei lataukselle ole estettä.

Vaalirahoitus on tarpeellista yhteiskunnalle

Ilman vaalirahoitusta ei yhteiskuntamme toimisi. Poliitikot ja virkamiehet tarvitsevat tukea vaalikampanjointiin. Ilman tukea vain ani harvan varat riittäisivät kalliisiin mainoksiin ja demokratiamme näivettyisi rahan vallaksi.

Lehdissä vaalirahakohun uutisointi on ollut hyökkäävää ja leimaavaa. Siinä on yritetty etsiä syyllisiä puolueista ja poliitikoista. Keskeisenä ongelmana on esivallan kunnioituksen puute. Samat poliitikot, joita nyt repostellaan korruptoituneina vaalirahan kerjääjinä, tekevät meitä kaikkia koskevat päätökset ja säätävät lait.

Saattaisi olla asiallisempaa jättää epäilyt poliisin kaikessa hiljaisuudessa tutkittaviksi ja tuomioistuinten tuomittaviksi. Silloin ei tulisi säröjä kansalaisten mielikuviin eivätkä politiikka ja poliitikot ryvettyisi. Korruptioepäilyjen lietsonnassa on vaarana yleisen järjestyksen heikentyminen ja anarkismin lisääntyminen.

Vaalirahoitusta saaneet tahot ovat syyttömiä siihen saakka, kun tuomioistuin toteaa heidän syyllisyytensä. Media ei voi tuomita ketään Suomessa syylliseksi eikä oikeusvaltiossa jaeta oikeutta oikeuslaitoksen ulkopuolella. Tämän periaatteen pitäisi ehdottomasti koskea myös poliitikkoja ja vaalirahoitusta. Korruptiota en kuitenkaan hyväksy.

Kytkentä rahoittajan ja rahoitusta saaneen välillä olisi mahdollista häivyttää internetissä anonymiteetin avulla. Jos vaalirahoitus tulisi ehdokkaalle esimerkiksi PayPal-maksupalvelun kautta nimettömästi ja riittävän pieniin eriin jaettuna, se suojaisi sitä antajan että saajan korruptioepäilyiltä eikä kohuja pääsisi syntymään.

Olen itse puolueeton ja poliittisesti äänestämistä lukuun ottamatta passiivinen. En kuitenkaan soisi yhteiskuntarauhan järkkyvän näin vähäpätöisen asian vuoksi.