Laiton uhkaus, uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää kohtaan

Kunnianloukkauksen lisäksi on hyvä tuntea muitakin lakeja, jotka sääntelevät elämää netissä. Niiden rikkomisesta ei aina selviä virtuaalisilla nuhteilla tai porttikiellolla, vaan maksettavaa saattaa tulla sakkojen lisäksi vahingonkorvauksista tai jopa vankeutta. Käsittelen tässä kirjoituksessa lakeja laittomasta uhkauksesta, uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Laiton uhkaus

Poliisi on kiristänyt linjaa laittomien uhkausten suhteen Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten jälkeen. Nollatoleranssi näkyy välittömänä reagointina vihjeisiin, takavarikkoina ja pidätyksinä. Mitä sanoo Suomen laki laittomasta uhkauksesta?

Rikoslain 25. luvun 7 § (21.4.1995/578): Laiton uhkaus

Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö täyttyy, jos uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai toisen henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laki ohjaa toimimaan niin, ettei kukaan tunne itseään uhatuksi toisen takia.

Laittomasta uhkauksesta saattaa saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tämä kannattaa pitää mielessä kirjoittaessaan nettiin jotain uhkaavaa tai videoita tehdessä. Kyse on vakavasta asiasta.

Uskonrauhan rikkominen

Uskonrauhan tarkoituksena on suojella yleistä järjestystä. Uskonnon loukkaukset ovat omiaan aiheuttamaan kokonaisissa uskontokunnissa pahaa mieltä ja radikalisoitumista. Suomessa on uskonnonvapaus ja uskonrauha suojelee vapautta.

Rikoslain 17. luvun 10 § (24.7.1998/563): Uskonrauhan rikkominen

Joka

1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Uskonrauhan rikkomista on Jumalan tai muiden pyhinä pidettyjen asioiden loukkaamistarkoituksessa tehty julkinen herjaus tai häpäisy. Sitä on myös kirkollisten menojen häiritseminen. Netissä ei siis ole hyvä keskustella mistään sellaisista aiheista, jotka sivuavat uskontoja tai uskomuksia. Koska netti on julkinen paikka, tämän rikoksen tunnusmerkistö täyttyy erityisen helposti.

Vaikka kyseessä ei ole vakava rikos, siitä voi silti saada sakkojen lisäksi enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tuomioiden valossa oikeus näyttää ottavan teot vakavasti. Netissä uskonrauhaa rikkoneita kohtaan ollaan ankaria, mikä vähentää uskontokuntien halua ottaa oikeus omiin käsiinsä. Islam on erityisen herkkä uskonrauhan rikkomiselle.

Kiihottaminen kansaryhmää vastaan

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos ihmisyyttä vastaan. Oikeuslaitos on kiristänyt linjaa myös kiihottamisen suhteen kouluampumisten jälkeen. Vihjeisiin ja nettikirjoituksiin reagoidaan valppaasti.

Rikoslain 11. luvun 10 § (11.4.2008/212): Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Lain perusteella jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän edustaja voi tuntiessaan itsensä uhatuksi, panetelluksi tai solvatuksi vaatia tekijälle rangaistusta. Rangaistavuus täyttyy internetissä, sillä siellä kaikki kirjoitukset ovat suuren yleisön saatavissa.

Kyse on yhtä vakavasta asiasta kuin laittomassa uhkauksessa. Tekijä voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Tietämättömyys tai levitettyjen tietojen todenperäisyys eivät pelasta tuomiolta. Kiihottamisteksti voidaan myös irrottaa kontekstistaan. Lain mukaan riittää, että rikoksen uhri voi kokea tulleensa uhatuksi, panetelluksi tai solvatuksi.

Yhteenveto

Lainsäädäntö on siltä ajalta, jolloin nettiä ei tunnettu. Koska netissä kaikki on vääjäämättä julkista, ovat rangaistukset ehkä ankarampia kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Vielä 90-luvulla julkinen teko olisi edellyttänyt lehtikirjoitusta tai julisteiden kiinnittämistä ympäri kaupunkia, kun tänä päivänä riittää nettiin laitettu viesti.

Tästä syystä kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta nettikirjoituksia tehdessään tai laittaessaan videoita youtubeen. Rangaistuksen saamiseen riittää, että joku tuntee itsensä uhatuksi, uskontoaan loukatuksi tai kansanryhmäänsä panetelluksi.

Ohjeita Facebookin turvalliseen käyttöön

Facebookissa pätevät turvallisuuden suhteen samat lainalaisuudet kuin muissakin sosiaalisissa medioissa. Tärkeintä on olla tietoinen riskeistä ja käyttää tervettä maalaisjärkeä. Ohessa esimerkkejä tietoturvaongelmista ja ohjeita Facebookin turvalliseen käyttöön.

Asetukset suojaavat henkilöllisyyttäsi

Sosiaaliset mediat pursuavat erilaisia tietoja identiteettivarkaille. Säätämällä yksityisyysasetukset (sininen yläpalkki, Asetukset/Yksityisyysasetukset) kuntoon voi vaikeuttaa vorojen puuhia. Tässä ovat minun suositukseni:

• Yksityisyysasetukset/Profiili: Kaikkiin kohtiin Vain kaverini
• Yksityisyysasetukset/Yhteystiedot: Sivustoon Kaikki, muihin Ei kukaan
• Yksityisyysasetukset/Sovellusasetukset: Poista kaikki sovellukset joita et käytä, niihin joita käytät laita Yksityisyyteen Vain kaverini tai Vain minä. Älä anna sovelluksille automaattisesti lisäoikeuksia.
• Käyttäjätilin asetukset/Ilmoitukset: Älä salli Facebookin lähettää sinulle sähköpostitse mitään ilmoituksia, jos et todella tarvitse niitä.
• Käyttäjätilin asetukset/Käyttäjätilini/Maksaminen: Älä syötä Facebookiin luottokorttisi numeroa äläkä myöskään anna sitä kysyttäessä. Facebook on ilmainen ja maksamiseen liittyy aina huijatuksi tulemisen riski.

Nyrkkisääntönä on ensin sulkea ja estää kaikki ja avata sen jälkeen yksitellen ne jotka haluaa. Näin turhia tietoturva-aukkoja ei jää tukkimatta ja olet tietoinen kaikista tekemistäsi asetuksista.

Sovelluksia on monenlaisia, myös haittasovelluksia

Sovellukset tarjoavat ajanvietettä ja hupia, mutta niistä voi aiheutua myös harmia. Jos Facebook-sovellus pyytää sinulta lupaa tallentaa koneellesi jokin tiedosto, suorittaa ohjelma tai päivittää jotain koneessasi, kuten Adobe Flash, on kyseessä melkoisen varmasti haittaohjelma. Älä hyväksy pyyntöä.

Asenna ja käytä vain sellaisia sovelluksia, jotka tiedät etukäteen, joita tarvitset ja haluat käyttää. Jokaisella sovelluksella on käyttötarkoituksensa eikä Facebookissa ole mitään sellaisia sovelluksia, joita sinun olisi pakollista tai tarpeellista käyttää.

Facebook ei tarkista eikä hyväksy sovelluksia. Niitä voi laatia kuka tahansa ja samasta syystä myös haittasovellusten tekeminen on vaivatonta. Tämä kannattaa pitää mielessä. Jos et tiedä mitä sovellus tekee tai mihin sitä tarvitset, älä asenna sitä. Älä myöskään anna käyttämillesi sovelluksille mitään ylimääräisiä oikeuksia.

Salasana ja sisäänkirjautuminen

Kunnollinen salasana on tietoturvan perusta. Valitse salasanasi siten, ettet käytä samaa salasanaa missään muussa järjestelmässä. Facebookissa ainoastaan sisäänkirjautumissivu kysyy sinulta sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Tuon sivun osoite on http://www.facebook.com/. Kaikki muut salasanan kysymiset tai salasanan lähetyspyynnöt ovat huijausta.

Älä kerro salasanaasi kenellekään, lainaa sitä kaverillesi, kirjoita sitä tai talleta sitä tietokoneellesi. Kun lopetat Facebookin käytön, muista aina kirjautua ulos järjestelmästä. Vältä myös käyttämästä Facebookia muilta kuin omalta tietokoneeltasi, sillä vieraissa koneissa saattaa olla haittaohjelmia. Salasanasi voi myös tallentua huomaamatta selaimeen, jolloin kuka tahansa pääsee tietokoneelta sinun tilillesi ilman salasanaa.

Kaverit

Kavereihin pätevät samat säännöt kuin sovelluksiin: ole tarkkana. Facebookissa kuka tahansa voi olla kuka tahansa ja sen vuoksi ei kannata luota kehenkään. Erityisesti kannattaa epäillä sellaisia, jotka väittävät sinnikkäästi olevansa niitä henkilöitä, joita väittävät olevansa. Esimerkiksi Facebookin kaveriehdotukset ovat tuulesta temmattuja ja niiden hyväksymistä kannattaa harkita tarkkaan.

Kun sinulta pyydetään rahaa tai jotain muita palveluksia, kuten esimerkiksi lähettämään jotain tai ottamaan valokuvia itsestäsi, olet todennäköisesti huijausyrityksen kohteena. Harkitse tällöin tarkkaan mitä teet. Soita ensin kyseiselle ystävällesi ja varmista asia muita kanavia käyttäen. Huijarit ovat ammattitaitoisia ja ovelia myös Facebookissa.

Älä hyväksy kaikki ystäviä, sovelluksia ja ryhmiä, joita sinulle tarjotaan. Liika varovaisuus on parempi vaihtoehto kuin huijatuksi tuleminen. Kun jokin asia on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta, ei edes Facebookissa.

Kuusi tyypillistä Facebook-huijausta

Viime maaliskuussa Facebookissa liikkui Koobface-niminen virus. Se levisi postittamalla käyttäjien seinille ja ystäville linkkiä hauskaan videoon. Linkin takaa latautui kuitenkin haittakoodi, joka oli naamioitu Adobe Flash -päivitykseksi tai uudeksi codekiksi.

Samoihin aikoihin Facebookissa levisi identiteettien kalasteluohjelma nimeltään Secrect Crush (salainen ihastus). Se pyysi käyttäjää levittämään itseään muille käyttäjille ja imuroi sitten käyttäjän ja käyttäjän ystävien henkilötiedot itselleen. Samaa periaatetta noudatti Error check system -niminen, hyötyohjelmaksi naamioitu haittaohjelma.

Nigarialaishuijaus 419 on tuttu sähköpostista, mutta toimii myös Facebookissa. Voit esimerkiksi saada kaveriltasi Facebook-viestin tai sähköpostin, jossa hän kertoo tulleensa matkalla ryöstetyksi. Kaverisi pyytää sinua lähettämään rahaa ostaakseen matkaliput takaisin kotiin. Huijauksessa käytetään hyväksi Facebookista vietyjä henkilötietoja ja/tai murrettua käyttäjätiliä.

Sisäänkirjautumishuijauksella saadaan ongittua käyttäjän salasana. Jokin sovellus, tilapäivitys tai Facebookin ulkopuolinen verkkosivu ohjaa käyttäjän täysin Facebookin sisäänkirjautumissivun näköiselle sivulle, jossa kysytään sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Käyttäjän syötettyä ne huijaussivu lähettää tiedot eteenpäin ja ohjaa käyttäjän Facebookin oikeaan sisäänkirjautumiseen.

Ehkä yleisin huijaus on pistää liikkeelle Facebook-huhu, jossa väitetään jonkun olevan hakkeri. Käyttäjiä varoitetaan kyseisestä henkilöstä ja pyydetään laittamaan varoitus eteenpäin. Tämän huijauksen on varmasti havainnut suuri osa Facebookin käyttäjistä. Se oli myös ensimmäinen, johon itse tutustuin henkilökohtaisesti.

Viimeisimpänä ja vähäisimpänä on epätoivottuun mainontaan ja roskapostiin käytetty temppu, jossa käyttäjä houkutellaan liittymään jonkin aidolta näyttävän ryhmän jäseneksi. Ryhmä perustaja on kuitenkin kiinnostunut ainoastaan ryhmän jäsenten spämmäämisestä eikä välttämättä edes kuulu jäsenistöön tai nimeen viittaavaan organisaatioon.

Facebookissa on tietoturvaa suurempiakin ongelmia

Jotta asiat pysyisivät oikeissa mittasuhteissa, otan vielä lopuksi esille muutamia tietoturvaan liittymättömiä kysymyksiä.

Itse pitäisin tietoturvariskejä suurempana ongelmana käyttöön liittyviä epäkohtia, kuten käyttäjätilien mielivaltaisia sulkemisia, epäselvyyksiä sisällön tekijänoikeuksissa, turvallisuusuhkia ja välinpitämätöntä suhtautumista käyttäjien yksityisyyteen.

Onko Facebook rikki vai hyökkäyksen kohteena?

6. elokuuta Facebook vahvisti joutuneensa palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Se näkyi käyttäjille palvelun hidastuneena toimintana. Parin viime päivän aikana on ollut havaittavissa vastaavaa hidastumista. Jo käsiteltyjä ilmoituksia jää roikkumaan näytölle eikä linkkien postitus toimi. Valituksia ongelmista on näkynyt käyttäjien tilapäivityksissä varsin runsaasti. Nähtäväksi jää, onko kyseessä samankaltainen, hajautetulla bottiverkolla toteutettu hyökkäys.

Facebookin puhemies Kathleen Loughlin kommentoi hyökkäystä sanomalla:

Aiemmin tänä aamuna Facebook kohtasi verkko-ongelmia, jotka näyttävät juontuvan hajautetusta palvelunestohyökkäyksestä, josta aiheutui joillekin käyttäjille palvelun heikkenemistä.

Käyttäjien tiedot eivät olleet vaarassa ja olemme palauttaneet yhteydet palveluun suurimmalle osalle käyttäjistä. Jatkamme tilanteen seuraamista varmistaaksemme käyttäjille nopeasti toimivan ja luotettavan Facebookin käyttökokemuksen.

Mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää, onko nykyisten ongelmien takana uusi palvelunestohyökkäys vai vain tekniset ongelmat. Onko palvelu kasvanut liian nopeasti pysyäkseen toimintakunnossa?

Kunnianloukkauksista nettikirjoittelussa

Anonyymi blogini lukija haukkui minua eilen illalla kommentissaan "typerykseksi". Tekijä syyllistyi kunnianloukkaukseen, vaikka omasta mielestään hänellä oli kommenttiin täysi oikeus. Miksi näin?

---

Rikoslain 24 luvun 9 § (9.6.2000/531):

«Kunnianloukkaus»

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

---

9§ 2. momentin mukaan siis kunnianloukkaukseen riittää, että tekijä halventaa toista. Jos koen, että minun haukkumiseni typeräksi halventaa minua, täyttyy kunnianloukkauksen tunnusmerkistö. Kyseessä on asianomistajarikos eli minun olisi nostettava kanne tai tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava rangaistusta./p>

Netissä kiertää erikoisia käsityksiä kunnianloukkauksista. Niitä pidetään vähäisinä rikoksina ja suhtautuminen on myös vähättelevää. Sankareilta on tainnut unohtua, että maksimirangaistus on puoli vuotta linnaa ja niistä on myös tuomittu kovia rangaistuksia, kuten tamperelaisen äärioikeistoaktivistin tapauksessa. Hän sai yli kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion. Muitakin tapauksia on ollut. Seuraavassa pari esimerkkiä.

Vuonna 2005 Muhoksen käräjäoikeus tuomitsi jyväskyläläisen 25-vuotiaan Jani Uusitalon kunnianloukkauksesta 25 päiväsakkoon sekä vahingonkorvauksiin kärsimyksestä. Asianomistajana oli oululainen rehtori Ilkka Pöyry. Rikos tehtiin Mummila.net-sivustolla. Kannattaa muistaa, että tekijällä on nyt elinikäinen rikostausta.

Vuodenvaihteessa 2007-2008 Etelä-Suomen Sanomien verkkokeskustelu kuumeni sillä seurauksella, että lahtelainen tekijä tuomittiin 25 päiväsakkoon, 5500 euron vahingonkorvauksiin ja sai maksettavakseen yli 2000 euron verran erilaisia kuluja. Herjaavat kirjoitukset yksilöivät kohteen ja käsittelivät hänen terveyttään, talouttaan ja perhe-elämäänsä.

Kannattaa säilyttää maltti ja kunnioitus myös nettikirjoittelussa. Ei netti ole sellainen paikka, jossa voi vapaasti mellastaa laista ja järjestyksestä piittaamatta. Tässä kyseisessä tapauksessa jätän syytteen nostamatta, sillä tekijä halusi loukkaamisen sijaan provosoida.

Älä levitä eteenpäin Facebook-huhuja

Facebookissa kiertää ajoittain huhuviestejä, joissa varoitetaan muita käyttäjiä hakkereista ja pyydetään toimittamaan viestiä eteenpäin. Tässä viimeisin minun näkemäni viesti:

Hei ÄLÄ HYVÄKSY Rolf Ingdahl Jenseniä Ystäväksi!!! Hän on hakkeri. Jos ystäväsi lisäävät hänet listoilleen, voi hän löytää myös sinut ja hakkeroida sinun Data IDsi. kopioi tämä viesti statukseesi, jotta kaikki ystäväsi voivat nähdä ja kopioida sen. Nyt minä olen tehnyt sen. !!!!!

Kyseessä on huijaus, jonka kohteena ovat viestin vastaanottavat Facebookin käyttäjät. Viestin alkuperäinen lähettäjä saa peloteltua muita käyttäjiä ja viemään viestiä eteenpäin. Huijaus jatkuu niin kauan kuin löytyy yhä uusia käyttäjiä levittämään viestiä. Periaate on sama kuin viruksissa ja tässä tapauksessa voitaisiinkin puhua eräänlaisesta sosiaalisesta viruksesta, joka saastuttaa käyttäjänsä mielen.

Miten tunnistaa huijausviestit? Jos viestissä pyydetään lähettämään viestiä eteenpäin, on kyseessä erittäin todennäköisesti huijaus. Toinen varma merkki on sana "hakkeri". Hakkeri tarkoittaa innokasta tietokoneharrastajaa, ei tietomurtajaa eli krakkeria. Tämä on yleinen väärinkäsitys, mutta paljastaa huijauksen.

Saatuasi tämänkaltaisin huijausviestin, vastaa viestin lähettäjälle ja kerro hänen levittävän huijausviestiä. Sen jälkeen poista viesti - älä lähetä sitä eteenpäin tai kommentoi viestiä julkisesti. Voit laittaa viestin lähettäneelle linkin tähän blogijuttuun, jos hän kaipaa lisätietoja.

Kyseistä huijausta kutsutaan englanninkielellä termillä hoax. Olen käyttänyt tässä blogijutussa siitä suomennoksena sanaa huhu. Hyvää viikonloppua!

Hyvä salasana on tietoturvan perusta

Hyvä salasana on sellainen, jonka muistat helposti, mutta jota kukaan ei pysty helposti arvaamaan. Salasanaa käytetään käyttäjän tunnistamiseen. Siihen voi liittyä käyttäjätunnus, joka on yleisesti tiedossa. Kuten nimikin sanoo, salasana pidetään omana tietona eikä sitä kirjoiteta ylös. Tyypillisiä ei-tietoteknisiä salasanoja on esimerkiksi pankkikortin pin-koodi.

Huono salasana on helpompi määritellä kuin hyvä salasana. Se on liian lyhyt, jokin selväkielinen sana, oma tai läheisen syntymäaika, nimi, tai mikä tahansa näistä takaperin. Salasanoja nimittäin murretaan penkomalla taustojasi tai kokeilemalla ohjelmallisesti sanakirjojen sanoja. Mitä lyhyempi salasanasi on, sitä nopeammin se murtuu kokeilemalla kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.

Salasanoissa kannattaa käyttää numeroita, isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä, mikäli järjestelmä ne sallii. Se vaikeuttaa salasanan murtamista. Kieliriippuvaisia erikoismerkkejä kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne ovat näppäimistöriippuvaisia. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi skandit: ä, å, ö.

Kun kirjoitat salasanaasi, katso ensin ympärillesi ja huolehdi, ettei sitä katsella tai nauhoiteta. Esimerkiksi maksukorttien kopioinnissa (skimmaus) on keskeistä saada rikoksen uhrin pin-koodi, joka hankitaan automaattiin piilotetun videokameran avulla. Näppäimistöltä on myös helppo lukea salasana, jos sitä ei kirjoiteta riittävän nopeasti ja epäselvästi.

Jokaisessa järjestelmässä tulee olla eri salasana. Jos yksi järjestelmä murretaan ja salasanat päätyvät rikollisille, eivät kaikki muut järjestelmät ole myös vaarassa. Voi kehitellä erilaisia muistisääntöjä monien salasanojen muistamiselle ja valita salasanoiksi esimerkiksi selväkielisiä sanoja korvaamalla kirjaimia numeroilla.

Jos epäilet salasanasi murretun, vaihda se välittömästi ja ilmoita epäilyksestäsi ylläpitoon. Salasanojen kanssa ei voi koskaan olla turhan tarkka. Tietomurto eli toisen salasanan luvaton käyttö on aina rikos ja siitä tulee tehdä rikosilmoitus.

Identiteettivarkaat on saatava kuriin

Olen sisäministeri Anne Holmlundin kanssa samaa mieltä identiteettivarkauksien kriminalisoinnista. Varkaus on hyvin henkilökohtainen ja varmasti omiaan aiheuttamaan uhrille runsaasti kärsimystä. Ehkä perusoikeuksissa pitäisi taata myös identiteetin koskemattomuus.

Kriminalisointi voisi toimia samalla periaatteella kuin kunnianloukkaukset, mutta rangaistukset saisivat huomattavasti kovempia, mielellään ehdottomia vankeustuomioita.

---

9 §
Kunnianloukkaus

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

---

Identiteettivarkauden tunnusmerkistö täyttyisi, jos loukatulle aiheutuu vahinkoa tai hän tuntee kärsimystä. Törkeässä tapauksessa vaadittaisiin suurta tai pitkäaikaista kärsimystä, tai tuntuvaa vahinkoa. Myös netin käyttäminen identiteetin varastamaan pitäisi olla raskauttavaa, se vähentäisi nettirikollisuutta.

Tällä hetkellä meille ei ole tietoa identiteettivarkauksien yleisyydestä, sillä nykyisellään identiteetin saa varastaa ja käyttää sitä haluamallaan tavalla. Jos identiteettivarkauksiin ei puututa lainsäädännöllä, niiden voidaan odottaa yleistyvän entisestään. Identiteettivarkaudet auttavat rikollisia peittämään jälkiään ja harhauttamaan virkavaltaa.

Varastettu identiteetti voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Jos esimerkiksi joku käyttää sinun nimeäsi ja pankkitiliäsi lapsipornon myyntiin ja toimittaa tilaukset sinun sähköpostisi kautta, voi olla jälkeenpäin hyvin hankala todistaa, että kyseessä oli joku muu kuin sinä. Lisäksi poliisi ei tutki identiteettivarkauden mahdollisuutta, koska se ei ole rikos.

Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet netin yhteisöpalvelujen, kuten Facebookin, suosion myötä. Palvelusta ongittavien henkilötietojen avulla voi avata pankkitilin ja huijata nettikaupassa. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun identiteettisi varastettaisiin?

Voit suojautua identiteettivarkaudelta huolehtimalla siitä, ettei sinusta ole netissä luottamuksellista tietoa. Älä anna kenellekään kotiosoitetta, puhelinnumeroa, pankkitilinumeroa, verkkopankkitunnuksia, syntymäaikaa- ja paikkaa, sosiaaliturvatunnusta, kuvaa, allekirjoitusta äläkä mitään muutakaan henkilökohtaista tietoa, joka voisi hyödyttää rikollisia. Tämä koskee aivan kaikkia verkkopalveluja.

Varo Facebookin kaveriehdotusta

Sain viime lauantaina varoitusikkunan kun klikkailin Facebookin kaveriehdotuksia. Näytää siltä, että Facebook tyrkyttää sattumanvaraisesti ihmisiä kavereiksi toisilleen. Lopetin klikkailun varoituksen jälkeen.

Eilen aamulla sain Facebookilta seuraavan sähköpostin:

Date: Sun, 19 Jul 2009 15:07:38 -0700
To: Karri Luoma
From: Facebook 
Reply-to: Facebook 
Subject: =?UTF-8?Q?Varoitus:_Facebook-k=C3=A4ytt=C3=A4j=C3=A4tilisi?=
Message-ID: 

Hi,

Our systems indicate that you've been misusing certain features on the =
site.  This email serves as a warning.  Misuse of Facebook's features or =
violating Facebook's terms of use may result in your account being =
disabled.  Thanks in advance for your understanding and cooperation.

Please refer to http://www.facebook.com/help.php?page=3D421 for further =
information.

The Facebook Team

Kahdeksan tuntia myöhemmin sama varoitus tuli uudemman kerran. En ollut tehnyt mitään Facebookissa varoitusten välillä. Selvittelin asiaa lueskelemalla ohjeita ja selailemalla ryhmiä. Keskusteluissa ihmeteltiin ulosheittämisen syitä ja kyseltiin sähköpostiosoitetta. Eräässä ryhmässä oli toista sataa pääasiassa suomalaista, joista osa oli tullut ulosheitetyksi useampaankin otteeseen.

Jos haluaa välttyä turhilta ongelmilta suosittelen olemaan klikkaamatta Facebookin ehdottamia "kavereita". Näillä sanoilla hyvää huomenta ja tiistaita.

Suojaa Facebookisi krakkeroinnilta

Facebook voi olla helppo kohde krakkerille. Jos käyttäjän salasana on huono, esimerkiksi joku selväkielinen sana, käyttäjän syntymäaika tai nimi, voi krakkeri kaapata tilin ja käyttää sitä rikollisiin tarkoituksiin.

Toinen yleinen virhe on käyttää Facebookia joltakin yhteiskäytössä olevalta koneelta, jolloin lähtiessä tunnus ja salasana saattavat jäädä kyseiseen tietokoneeseen tai yhteys auki. Joku voi myös kurkkia selkäsi takaa kun kirjoitat salasanaasi.

Verkkoliikennettä voidaan salakuunnella ja onkia sieltä käyttäjien salasanoja. Tätä vastaan onkin sitten vaikeampi suojautua. Salakuuntelija voi näet olla samassa verkossa, operaattorilla tai missä tahansa verkkoliikenteen matkan varrella vaanimassa salasanoja.

Varminta on käyttää Facebookia aina omalta koneelta, suoralla yhteydellä internetiin ja pitää oma kone salasanalla suojattuna. Salasanoiksi kannattaa valita kirjaimia ja numeroita siten, ettei ne tarkoita yhtään mitään. Se vaikeuttaa salasanan arvaamista kokeilemalla.

Jos epäilet krakkerointia niin ota yhteyttä Facebookin tekniseen tukeen ja ilmoita epäilyksistäsi kavereille, jotta he tietävät varoa. Pahimmillaan krakkerointi tarjoaa vorolle eväät identiteettivarkauteen, joka voi tulla kalliiksi.

23.9.2009 PS. Hakkeri tarkoittaa innokasta tietokoneharrastajaa ja krakkeri tietomurtautujaa. Korjasin termit oikein tähänkin blogiin.

Vihdoin lomalla!

Ensimmäinen lomapäivä, jes. Teinpä itselleni Facebook profiilin ja tutustun omakohtaisesti bloggaamiseen.

Tämän blogin aiheina tulevat olemaan internetin pimeät puolet, kuten esimerkiksi erilaiset huijaukset, lapsiporno ja internetin aikaansaamat joukkomurhat, joiden ehkäisyyn poliisi käyttää suodatus menetelmää (nettisensuuri). Sensuurin avulla saadaan tehtyä internetistä turvallisempi meidän kaikkien käytettäväksi.

Kirjoitan tätä blogia yksityishenkilönä. En edusta työnantajaani enkä toimi virkavelvollisuuden alaisena. En myöskään välttämättä ole se henkilö, joka väitän olevani tai edes oikeasti olemassa. Blogini tarkoituksena on herättää keskustelua internetin vaaroista ja varoittaa kansalaisia liiallisesta sinisilmäisyydestä.