Mikä meitä riivaa kuluttamaan?

Aamupäivä kuluu ostoshelvetissä jäitä poltellen. Nyt on ensi kuun tilikin hassattu hyvissä ajoin tyttöjen syksyvaatteisiin, vaimon välikausitakkiin ja läjään kenkiä. Sisustaakin taas kuulemma pitäisi ja pankki tahtoisi korjata asuntolainan marginaalia koronmuutoksen yhteydessä.

Auto olisi myös uusittava. Se on ikänsä ja kuntonsa puolesta siinä pisteessä, että saattaa jättää tielle. Mielestäni tuossa olisi se tärkein rahareikä, sillä siitä se poru vasta syntyykin, kun tuo meidän romukasa hyytyy pakkasella tien poskeen. Uuteen autoon ei kuitenkaan taida rahaa liietä vuosikausiin

Taantuma ei ole juuri muuten vaikuttanut meikäläisten talouteen, mutta etukenoa se on lisännyt. Ennen luottokorttia ja osamaksua käytettiin säästeliäämmin, mutta nyt niillä paikataan rahareikiä. Silti on menoissakin säästetty. Autoilu on vähentynyt reippaasti ja bensarahaa säästynyt, vaatteita osteltu harkitsevammin ja ruokalaskutkin pudonneet, kun on siirrytty ostamaan halvempia vaihtoehtoja.

Säästäminen ei kuitenkaan yksistään riitä, kun hinnat tuntuvat karkaavan koko ajan käsistä, vaikka niiden sanotaan laskevan. Palkankorotuksia on turha toivoa ja myönteisen vastauksen saa ainoastaan aprillipäivänä. Olen miettinyt yksityiselle puolelle siirtymistä, mutta meikäläisen ammatti ja koulutus olisivat ilman työn mukanaan tuomia virkavaltuuksia yhtä haluttavaa kuin tiramisu Tammelantorilla.

Olen miettinyt, mikä meitä riivaa kuluttamaan. Ennen tultiin toimeen vähemmällä. Miksi nyt pitää saada aina vain enemmän, parempaa ja kalliimpaa? Lisäaika itselle ja perheelle ei ole minkään arvoista ja kaikki vapaatkin pitäisi käyttää päivystyksiin sekä ilta- ja yötyölisien kalasteluun. Onneksi internet on sentään ilmainen eikä tarvitse pelätä työpaikan puolesta. Nyt pitää siirtyä seuraavaan kenkäkauppaan, toivottavasti sieltäkin löytyy julkinen WIFI.

Kunnioituksen ja luottamuksen puute on uhka

Tulin juuri palaverista, jossa pohdittiin myös mahdollisen poliittisen epävakauden riskiä ja sitä, kuinka se vaikuttaisi viranomaisten kunnioitukseen ja yleiseen lainkuuliaisuuteen. Maailmanlopun skenaarioissa uhkaavat yleiset mellakat, joita aktivistit lietsovat mielenosoituksissa ja nettikeskusteluissa.

On epätodennäköistä, että asiat riistäytyisivät meillä käsistä. Huolestuneena olen kuitenkin seurannut, kuinka kurdit ovat ryhtyneet protestoimaan virkavaltaa vastaan. Suomalaisista poliisiin luottavat lähes kaikki, mikä on edellytys yhteiskuntarauhalle.

Tanskan ja Saksan mellakat ovat saaneet miettimään, olisiko meilläkin tulevaisuudessa syytä varautua levottomuuksiin. Taloudellisen eriarvoisuuden syveneminen laman myötä voi ajaa ihmisiä ahtaalle eikä toivo paremmasta tulevaisuudesta ole riittävä rauhoite vihan sisällä pitämiseksi.

Suomi ei välttämättä kestäisi sitä, että kaduilla poltettaisiin autoja ja poliisit juoksisivat pakoon kiviä ja polttopulloja heitteleviä mielenosoittajia. Ainakin Suomen poliisivoimia olisi vahvistettava ja valmisteltava hyvissä ajoin ennakkoon.

Varusmiehistä koostuva armeija ei myöskään ole ideaalinen tukahduttamaan sisäistä levottomuutta, sillä asevelvollisissa on aktivisteja ja heidän sympatisoijiaan. Sen vuoksi lopullinen vastuu lain ja järjestyksen ylläpidosta kuuluu poliisille.

Toivottavasti mahdollinen poliittinen myrsky saadaan pian rauhoittumaan ja me pääsemme palaamaan omiin askareisiimme miettimästä näitä tuomiopäivän ennusteita. Kannattaa muistaa sekasorron vaikutukset siinä vaiheessa, jos tuntee halua lietsoa lisää yhteiskuntarauhaa murentavaa epävarmuutta ja epäsopua poliitikkoja, viranomaisia ja vaalirahoitusta kohtaan.

Kerjäläiset saisi käännyttää takaisin Romaniaan

Minulla ei ole mitään pakolaisia, ulkomaalaisia, erirotuisia eikä monikulttuurisuutta vastaan. Mielestäni Suomen tulee huolehtia omasta leiviskästään hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Hyysäämisessä pitäisi kuitenkin olla joku roti.

Kävelin äsken mustamakkaralounaalle Tammelantorille ja näinmatkalla kerjäläisnaisen, joka puhui uudenkarheaan Nokiaan. Meikäläisen huomatessaan hän yritti kääntää puhelinta piiloon samalla kun kerjäsi rahaa muovikippoonsa.

Jos on rahaa kännykkään ja matkalippuun Suomeen, on sitä varmasti kyllä ruokaankin. Olisi korkea aika passittaa kiusankappaleet takaisin kotimaahansa.

Ranska rankaisee lataamisesta kovalla kädellä

Ranskassa on juuri hyväksytty uusi laki, jolla laittomilta lataajilta saadaan katkottua nettiyhteyden ja heille voidaan määrätä jopa satojen tuhansien eurojen rapsut ja kolme vuotta vankeutta. Perustettava uusi hallinnollinen virasto, Hadopi, lähestyy asianomaista ensin varoituksilla. Niitä arvellaan lähetettävän 50 000 vuodessa.

Aktivistit ovat hyökänneet lakia vastaan. Heidän mielestään menettelyä voidaan soveltaa vain kiistattomissa tapauksissa. Laittomien lataajien tunnistaminen IP-osoitteen avulla on Ranskassa epäluotettavaa. Menettely vähentää puolustuksen oikeuksia, sillä tuomari antaa yksipuolisen tuomion asiakirjojen perusteella eikä päätöstä tarvitse perustella.

Uusi laki hyväksyttiin parlamentissa kuitenkin selvällä äänten enemmistöllä 258–131. Heinäkuussa hylättiin aiempi lakialoite, joka olisi sallinut internetyhteyksien automaattisen katkaisun. Alun perin tarkoituksena oli helpottaa byrokratiaa ja saada virastolle oikeudet nettiyhteyden katkaisuun, mutta aktivistit onnistuivat lopulta sälyttämään vastuun päätöksestä tuomioistuimille.

Marraskuussa perustettava Hadopi vastaa varoitusten lähettämisestä ja aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Lataajille lähetetään ensin sähköpostitse varoitus, sitten kirje. Tämän jälkeen yhteys voidaan katkaista enimmillään vuodeksi. Laittomasta latauksesta voi Ranskassa saada oikeudelta vahingonkorvauksien lisäksi jopa 300 000 euron sakot ja kolmen vuoden vankeustuomion.

Olisiko tässä ratkaisu myös Suomessa rehottavaan piratismiin? Kolmen vuoden linnareissu ja satojen tuhansien sakot auttaisivat varmasti meilläkin.

Ohjeita Facebookin turvalliseen käyttöön

Facebookissa pätevät turvallisuuden suhteen samat lainalaisuudet kuin muissakin sosiaalisissa medioissa. Tärkeintä on olla tietoinen riskeistä ja käyttää tervettä maalaisjärkeä. Ohessa esimerkkejä tietoturvaongelmista ja ohjeita Facebookin turvalliseen käyttöön.

Asetukset suojaavat henkilöllisyyttäsi

Sosiaaliset mediat pursuavat erilaisia tietoja identiteettivarkaille. Säätämällä yksityisyysasetukset (sininen yläpalkki, Asetukset/Yksityisyysasetukset) kuntoon voi vaikeuttaa vorojen puuhia. Tässä ovat minun suositukseni:

• Yksityisyysasetukset/Profiili: Kaikkiin kohtiin Vain kaverini
• Yksityisyysasetukset/Yhteystiedot: Sivustoon Kaikki, muihin Ei kukaan
• Yksityisyysasetukset/Sovellusasetukset: Poista kaikki sovellukset joita et käytä, niihin joita käytät laita Yksityisyyteen Vain kaverini tai Vain minä. Älä anna sovelluksille automaattisesti lisäoikeuksia.
• Käyttäjätilin asetukset/Ilmoitukset: Älä salli Facebookin lähettää sinulle sähköpostitse mitään ilmoituksia, jos et todella tarvitse niitä.
• Käyttäjätilin asetukset/Käyttäjätilini/Maksaminen: Älä syötä Facebookiin luottokorttisi numeroa äläkä myöskään anna sitä kysyttäessä. Facebook on ilmainen ja maksamiseen liittyy aina huijatuksi tulemisen riski.

Nyrkkisääntönä on ensin sulkea ja estää kaikki ja avata sen jälkeen yksitellen ne jotka haluaa. Näin turhia tietoturva-aukkoja ei jää tukkimatta ja olet tietoinen kaikista tekemistäsi asetuksista.

Sovelluksia on monenlaisia, myös haittasovelluksia

Sovellukset tarjoavat ajanvietettä ja hupia, mutta niistä voi aiheutua myös harmia. Jos Facebook-sovellus pyytää sinulta lupaa tallentaa koneellesi jokin tiedosto, suorittaa ohjelma tai päivittää jotain koneessasi, kuten Adobe Flash, on kyseessä melkoisen varmasti haittaohjelma. Älä hyväksy pyyntöä.

Asenna ja käytä vain sellaisia sovelluksia, jotka tiedät etukäteen, joita tarvitset ja haluat käyttää. Jokaisella sovelluksella on käyttötarkoituksensa eikä Facebookissa ole mitään sellaisia sovelluksia, joita sinun olisi pakollista tai tarpeellista käyttää.

Facebook ei tarkista eikä hyväksy sovelluksia. Niitä voi laatia kuka tahansa ja samasta syystä myös haittasovellusten tekeminen on vaivatonta. Tämä kannattaa pitää mielessä. Jos et tiedä mitä sovellus tekee tai mihin sitä tarvitset, älä asenna sitä. Älä myöskään anna käyttämillesi sovelluksille mitään ylimääräisiä oikeuksia.

Salasana ja sisäänkirjautuminen

Kunnollinen salasana on tietoturvan perusta. Valitse salasanasi siten, ettet käytä samaa salasanaa missään muussa järjestelmässä. Facebookissa ainoastaan sisäänkirjautumissivu kysyy sinulta sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Tuon sivun osoite on http://www.facebook.com/. Kaikki muut salasanan kysymiset tai salasanan lähetyspyynnöt ovat huijausta.

Älä kerro salasanaasi kenellekään, lainaa sitä kaverillesi, kirjoita sitä tai talleta sitä tietokoneellesi. Kun lopetat Facebookin käytön, muista aina kirjautua ulos järjestelmästä. Vältä myös käyttämästä Facebookia muilta kuin omalta tietokoneeltasi, sillä vieraissa koneissa saattaa olla haittaohjelmia. Salasanasi voi myös tallentua huomaamatta selaimeen, jolloin kuka tahansa pääsee tietokoneelta sinun tilillesi ilman salasanaa.

Kaverit

Kavereihin pätevät samat säännöt kuin sovelluksiin: ole tarkkana. Facebookissa kuka tahansa voi olla kuka tahansa ja sen vuoksi ei kannata luota kehenkään. Erityisesti kannattaa epäillä sellaisia, jotka väittävät sinnikkäästi olevansa niitä henkilöitä, joita väittävät olevansa. Esimerkiksi Facebookin kaveriehdotukset ovat tuulesta temmattuja ja niiden hyväksymistä kannattaa harkita tarkkaan.

Kun sinulta pyydetään rahaa tai jotain muita palveluksia, kuten esimerkiksi lähettämään jotain tai ottamaan valokuvia itsestäsi, olet todennäköisesti huijausyrityksen kohteena. Harkitse tällöin tarkkaan mitä teet. Soita ensin kyseiselle ystävällesi ja varmista asia muita kanavia käyttäen. Huijarit ovat ammattitaitoisia ja ovelia myös Facebookissa.

Älä hyväksy kaikki ystäviä, sovelluksia ja ryhmiä, joita sinulle tarjotaan. Liika varovaisuus on parempi vaihtoehto kuin huijatuksi tuleminen. Kun jokin asia on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta, ei edes Facebookissa.

Kuusi tyypillistä Facebook-huijausta

Viime maaliskuussa Facebookissa liikkui Koobface-niminen virus. Se levisi postittamalla käyttäjien seinille ja ystäville linkkiä hauskaan videoon. Linkin takaa latautui kuitenkin haittakoodi, joka oli naamioitu Adobe Flash -päivitykseksi tai uudeksi codekiksi.

Samoihin aikoihin Facebookissa levisi identiteettien kalasteluohjelma nimeltään Secrect Crush (salainen ihastus). Se pyysi käyttäjää levittämään itseään muille käyttäjille ja imuroi sitten käyttäjän ja käyttäjän ystävien henkilötiedot itselleen. Samaa periaatetta noudatti Error check system -niminen, hyötyohjelmaksi naamioitu haittaohjelma.

Nigarialaishuijaus 419 on tuttu sähköpostista, mutta toimii myös Facebookissa. Voit esimerkiksi saada kaveriltasi Facebook-viestin tai sähköpostin, jossa hän kertoo tulleensa matkalla ryöstetyksi. Kaverisi pyytää sinua lähettämään rahaa ostaakseen matkaliput takaisin kotiin. Huijauksessa käytetään hyväksi Facebookista vietyjä henkilötietoja ja/tai murrettua käyttäjätiliä.

Sisäänkirjautumishuijauksella saadaan ongittua käyttäjän salasana. Jokin sovellus, tilapäivitys tai Facebookin ulkopuolinen verkkosivu ohjaa käyttäjän täysin Facebookin sisäänkirjautumissivun näköiselle sivulle, jossa kysytään sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Käyttäjän syötettyä ne huijaussivu lähettää tiedot eteenpäin ja ohjaa käyttäjän Facebookin oikeaan sisäänkirjautumiseen.

Ehkä yleisin huijaus on pistää liikkeelle Facebook-huhu, jossa väitetään jonkun olevan hakkeri. Käyttäjiä varoitetaan kyseisestä henkilöstä ja pyydetään laittamaan varoitus eteenpäin. Tämän huijauksen on varmasti havainnut suuri osa Facebookin käyttäjistä. Se oli myös ensimmäinen, johon itse tutustuin henkilökohtaisesti.

Viimeisimpänä ja vähäisimpänä on epätoivottuun mainontaan ja roskapostiin käytetty temppu, jossa käyttäjä houkutellaan liittymään jonkin aidolta näyttävän ryhmän jäseneksi. Ryhmä perustaja on kuitenkin kiinnostunut ainoastaan ryhmän jäsenten spämmäämisestä eikä välttämättä edes kuulu jäsenistöön tai nimeen viittaavaan organisaatioon.

Facebookissa on tietoturvaa suurempiakin ongelmia

Jotta asiat pysyisivät oikeissa mittasuhteissa, otan vielä lopuksi esille muutamia tietoturvaan liittymättömiä kysymyksiä.

Itse pitäisin tietoturvariskejä suurempana ongelmana käyttöön liittyviä epäkohtia, kuten käyttäjätilien mielivaltaisia sulkemisia, epäselvyyksiä sisällön tekijänoikeuksissa, turvallisuusuhkia ja välinpitämätöntä suhtautumista käyttäjien yksityisyyteen.

Onko Facebook rikki vai hyökkäyksen kohteena?

6. elokuuta Facebook vahvisti joutuneensa palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Se näkyi käyttäjille palvelun hidastuneena toimintana. Parin viime päivän aikana on ollut havaittavissa vastaavaa hidastumista. Jo käsiteltyjä ilmoituksia jää roikkumaan näytölle eikä linkkien postitus toimi. Valituksia ongelmista on näkynyt käyttäjien tilapäivityksissä varsin runsaasti. Nähtäväksi jää, onko kyseessä samankaltainen, hajautetulla bottiverkolla toteutettu hyökkäys.

Facebookin puhemies Kathleen Loughlin kommentoi hyökkäystä sanomalla:

Aiemmin tänä aamuna Facebook kohtasi verkko-ongelmia, jotka näyttävät juontuvan hajautetusta palvelunestohyökkäyksestä, josta aiheutui joillekin käyttäjille palvelun heikkenemistä.

Käyttäjien tiedot eivät olleet vaarassa ja olemme palauttaneet yhteydet palveluun suurimmalle osalle käyttäjistä. Jatkamme tilanteen seuraamista varmistaaksemme käyttäjille nopeasti toimivan ja luotettavan Facebookin käyttökokemuksen.

Mielenkiintoiseksi kysymykseksi jää, onko nykyisten ongelmien takana uusi palvelunestohyökkäys vai vain tekniset ongelmat. Onko palvelu kasvanut liian nopeasti pysyäkseen toimintakunnossa?

Netistä löytyvät ilmaiset virustorjuntaohjelmat

Netistä löytyy tusinan verran ilmaisia virustorjuntaohjelmia, joista jokainen vaikuttaa ainakin pintapuolisesti katsottuna kelvolliselta. Facebookissa kyseltiin vinkkejä virustorjunnan valintaan, joten tässäpä näitä.

Olennaista virustorjuntaohjelmassa on se, että valmistaja päivittää säännöllisesti virustietokantaa. Ilman lähes päivittäisiä päivityksiä virustorjunta ei kykene löytämään uusimpia tuholaisia. Tärkeää on myös valita riittävän tunnettu ja mielellään kaupallinen valmistaja, jolla ei ole varaa mokata.

Virustorjuntaohjelma saattaa muuttua virusjakeluohjelmaksi, mikäli jokin haittaohjelma onnistuu sekoittamaan ohjelman tai valmistajan verkkopalvelu krakkeroidaan. Tällöin saadaan keskitetysti saastutettua kaikki ohjelmaa käyttävät tietokoneet. Sama koskee myös maksullisia ohjelmia.

Varsin kattava lista tarjolla olevista ilmaisista virustorjuntaohjelmistoista löytyy Hampin MBnetistä. Minä käytän kotikoneessani PC Tools AntiVirusta, jota mikrotuen Forsblom suositteli. Lisätietoja eri vaihtoehdoista löydät Tietokone-lehden tekemästä vertailusta (2008).