Viime kuukausien aikana meikäläisen elämässä on tapahtunut suuria muutoksia. Ystäväni on Kylmäkoskella odottamassa oikeudenkäyntiä ja toinen on kadonnut kartalta. Omat asenteeni ovat muuttuneet hyvinkin radikaalisti. Töissä minut on siirretty jälleen kerran uusiin tehtäviin, jotka antavat vielä odottaa itseään.
Huomaan puolustaneeni sokeasti poliisin toimintaa, valvonnan lisäämistä ja edesauttaneeni kirjoituksillani yhteiskunnan totalitarisoitumista. Ehkä olisi sittenkin viisaampaa palauttaa kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan rankaisemisen, valvonnan ja holhoamisen sijaan. Oikeusjärjestelmän tarjoaman koston korvaaminen anteeksiannolla johtaisi onnellisempaan lopputulokseen.
Poliisijohto haluaisi luonnollisesti nähdä poliisin erehtymättömänä ja kaikkitietävänä toimijana, jolle on keskitetty lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta. Se näkee kansan enemmistön uhkana ja sen toimintaa ohjaa julkisuus: julkisuus takaa suuremman budjetin, lisää virkoja ja uusia hakijoita poliisikouluun. Julkisuus ei kuitenkaan edistä yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta.
Omaan maailmankuvaani on ilmaantunut harmaan sävyjä. En usko enää absoluuttiseen oikeaan ja väärään. Ei ole mitään sellaista ylintä auktoriteettia, joka pystyisi ne virheettömästi erottelemaan. Tuomioistuimet, poliisi ja syyttäjät ovat kaikki vain ihmisiä ja erehtyväisiä. Liiallinen luottamus virkavallan kaikkivoipaisuuteen johtaa helposti väärinkäytöksiin ja kansalaisten aliarvioimiseen. Yhteiskunnassamme tarvitaan luottamusta ja hyvää tahtoa lähimmäisiä, ei kasvotonta virkakoneistoa, kohtaan.
Samasta syystä internetin suodatus eli nettisensuuri on järjetön ajatus. Kuka voi määritellä sen, mitä muilta piilotetaan? Kuuluuko salailtavaan sisältöön poliisia kohtaan esitetty kritiikki ja ilman tuomioistuimen päätöstä laittomaksi julistettu sisältö? Vähintäänkin päätöksistä pitäisi voida valittaa. Vaikka suodatus saataisiin teknisesti toimivammaksi, ei taustalla olevaa sensuurin ideologiaa ole mahdollista korjata. Sensuuri ei kuulu demokratiaan.
Mielessä on nyt niin paljon asioita, jotka ovat jäsentymättömiä, että en pysty niitä vielä tähän blogiin kirjoittamaan. Lueskelen vanhoja tekstejäni ja katson, josko päivitän niitä tulevien viikkojen aikana. Lupaan ottaa myös saamani kommentit tarkasteluun uudesta näkökulmasta.
Muutokseen johtaneista tapahtumista voi lukea minusta kirjoitetussa kirjassa. Blogini jatko riippuu tulevista työtehtävistäni ja ennen kaikkea perheeni tarvitsemasta ajasta. Kiitos kaikille blogini lukijoille ja kommentteja kirjoittaneille. Toivotan teille turvallista netin käyttöä internetin valoisalla puolella.
