Älä levitä eteenpäin Facebook-huhuja

Facebookissa kiertää ajoittain huhuviestejä, joissa varoitetaan muita käyttäjiä hakkereista ja pyydetään toimittamaan viestiä eteenpäin. Tässä viimeisin minun näkemäni viesti:

Hei ÄLÄ HYVÄKSY Rolf Ingdahl Jenseniä Ystäväksi!!! Hän on hakkeri. Jos ystäväsi lisäävät hänet listoilleen, voi hän löytää myös sinut ja hakkeroida sinun Data IDsi. kopioi tämä viesti statukseesi, jotta kaikki ystäväsi voivat nähdä ja kopioida sen. Nyt minä olen tehnyt sen. !!!!!

Kyseessä on huijaus, jonka kohteena ovat viestin vastaanottavat Facebookin käyttäjät. Viestin alkuperäinen lähettäjä saa peloteltua muita käyttäjiä ja viemään viestiä eteenpäin. Huijaus jatkuu niin kauan kuin löytyy yhä uusia käyttäjiä levittämään viestiä. Periaate on sama kuin viruksissa ja tässä tapauksessa voitaisiinkin puhua eräänlaisesta sosiaalisesta viruksesta, joka saastuttaa käyttäjänsä mielen.

Miten tunnistaa huijausviestit? Jos viestissä pyydetään lähettämään viestiä eteenpäin, on kyseessä erittäin todennäköisesti huijaus. Toinen varma merkki on sana "hakkeri". Hakkeri tarkoittaa innokasta tietokoneharrastajaa, ei tietomurtajaa eli krakkeria. Tämä on yleinen väärinkäsitys, mutta paljastaa huijauksen.

Saatuasi tämänkaltaisin huijausviestin, vastaa viestin lähettäjälle ja kerro hänen levittävän huijausviestiä. Sen jälkeen poista viesti - älä lähetä sitä eteenpäin tai kommentoi viestiä julkisesti. Voit laittaa viestin lähettäneelle linkin tähän blogijuttuun, jos hän kaipaa lisätietoja.

Kyseistä huijausta kutsutaan englanninkielellä termillä hoax. Olen käyttänyt tässä blogijutussa siitä suomennoksena sanaa huhu. Hyvää viikonloppua!

Poliisi ei vuoda tietoa avoimista jutuista

Turun Sanomissa kirjoitettiin tänään siitä, että 23 poliisia oli tutustunut Patjan tietoihin Inkisestä. Revittelyn tarkoituksena on ilmeisesti nostattaa epäluuloa poliisia kohtaan ja kyseenalaistaa poliisin järjestelmien luotettavuus.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero torppasi syytökset lupaamalla tutkia asian perinpohjaisesti. Poliisissa kun ollaan, niin osaavaa ja asiantuntevaa henkilökuntaa löytyy selvittämään tällaisia epäilyksiä. Inkistä ei myöskään leimattu täysin aiheettomasti, sillä poliisilla on edelleen perusteltua syytä olettaa hänen sekaantuneen lapsipornokuviin. Kaikesta huolimatta valitettava tapaus ja rauha Matin sielulle.

Ajatuksena se, että poliisi olisi myynyt Patjasta Seiskalle tietoa on älyvapaa. Vain tyhmä tekisi niin. Teosta jäisi todennäköisesti kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun verkkoliikenteen lokit tutkittaisiin ja kyseinen toimittaja haettaisiin puhutteluun.

Uutisen mukaan Pirkanmaan syyttäjänvirasto ei ole löytänyt näyttöä siitä, että poliisi olisi vuotanut edesmenneen rocklaulaja Matti Inkisen rikostutkintaa koskeneita tietoja lehdistölle. Poliisi sai siis puhtaat paperit ja syyllistä voidaan alkaa etsiä muualta.

Patjassa on mahdollista rajata tietoihin pääsyä, mutta toisaalta miksi tietoa pitäisi rajata, kun kaikki järjestelmää käyttävät ovat luotettavia ammattilaisia eikä ilman vapaata pääsyä esimerkiksi laajempien rikosvyyhtien yhdistely onnistuisi. Lisäksi on aivan luonnollista, että kadonneesta henkilöstä katsotaan tiedot ennen kentälle lähtöä.

Lehden mukaan Seiskan toimittaja oli juttua tehdessään kyllä tiedustellut tutkinnanjohtajan yhteystietoja, mutta artikkeli perustui Inkisen omaan haastatteluun, jossa hän myönsi käynnissä olevan tutkinnan ja kävi itse läpi sen yksityiskohtia. On myös todettu, että lähdesuoja koskee poliisia. Jos vinkki tuli Seiskalle poliisista, on vinkin antanut poliisi lähdesuojan alainen.

Sain huijauspuhelun työkännykkääni

Työpuhelimeni soi enkä tunnistanut soittajaa. Tähän salaiseen työnumeroon ei juuri tule myyntipuheluita eikä muitakaan huteja. Tekstiviestihuijauksia on kyllä tullut ja sähköpostitse niitä tulee päivittäin. Näyttää siltä, että kalastelu on leviämässä netistä kännyköihin.

Huijaustekstiviesteissä on kehotettu vastaamaan viestiin tai soittamaan johonkin puhelinnumeroon. Porkkanana on ollut arvontaa, edullisia telepalveluita tai jonkun perättömän palvelutilauksen peruminen. Tekstiviesteihin ja puheluihin pätee sama ohje kuin sähköposteihin: älä vastaa niihin.

Olen vastannut viesteihin viran puolesta. Vastauksissa on kyselty henkilötietoja, luottokortin numeroa ja muita tietoja. Kyseessä on ollut ilmiselvä tietojen kalasteluyritys. Rikolliset ovat laajentaneet sähköposteista puhelimiin ilmeisesti sen vuoksi, että ihmiset luottavat enemmän puhelimiinsa. Rikollisia ei pysty jäljittämään rahavirtojen avulla, sillä he käyttävät laskutukseen bulvaaneja.

Puhelimeen kannattaa luottaa yhtä vähän kuin internetiin. Soittajan numeron näkyminen tai tekstiviestin teletunnistetiedot eivät takaa yhtään mitään. Ulkomailta tehtyjen huijausten selvittäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä rikoshyöty pyörii enimmillään sadoissa euroissa. Muiden juttujen yhteydessä tekijät saattavat kuitenkin jäädä kiinni, joten rikoksesta kannattaa tehdä ilmoitus.

Huijattua tilanne varmasti kismittää, kun ikävä yllätys paljastuu seuraavasta puhelinlaskusta. Sen vuoksi kannattaa pitää varansa.

Etelä-Afrikassa vaaditaan nettipornon täyskieltoa

Eteläafrikkalainen ministeri vaati eilen nettipornon täyskieltoa avuksi taisteluun lapsipornoa vastaan. Sisäministeriö kertoi eilen kehittävänsä hallinnon alat ylittävää menettelyä lasten suojelemiseksi lapsipornolta. Tavoitteena on saada järjestelmä toimintaan kesäkuuhun 2010 mennessä, jolloin maassa järjestetään maailmanmestaruuskisat.

Maassa halutaan ottaa mallia Intiasta ja Kiinasta, joissa sovelletaan vastaavaa kieltoa. Etelä-Afrikassa erityisesti mobiilin internetin yleistymisen nähdään edesauttavan lapsipornon nettijakelua ja aiheuttavan paineita siihen puuttumiseen.

Kiinassa suodatetaan myös hakukoneiden hakutuloksia ja ajoittain myös nolataan suurimpia hakukoneita siitä, että ne linkkaavat moraalia rapauttavaan materiaaliin. Kesäkuussa Kiina ilmoitti palkkaavansa internet-valvojia, joiden tehtävänä on ilmiantaa laitonta materiaalia verkosta katselevia henkilöitä ja yrityksiä.

Olisiko meilläkin syytä ryhtyä hieman konkreettisempiin toimenpiteisiin?

Vika on aina penkin ja näppäimistön välissä

Soitin mikrotukeen kun työkone sai kaatumataudin. Hermot meni. Miksi aina pitää syyllistää käyttäjät sen sijaan, että heitä autettaisiin? Konetta neuvotaan vaan käynnistelemään uudelleen ja odottamaan ihmettä sen sijaan, että tarjottaisiin oikeita ratkaisuja tai vaivauduttaisiin paikan päälle selvittämään mistä on kyse.

Ei se vika ole todellakaan aina penkin ja näppäimistön välissä. Ohjelmistoissa on haavoittuvuuksia ja ohjelmavirheet heikentävät tietoturvan lisäksi myös käyttäjien tuottavuutta siitä puhumattakaan, että hermot menee hölmöjä neuvoja kuunnellessa.

Meikäläinen on kohtuullisen hyvin perillä näistä systeemeistä jo ihan toimenkuvankin puolesta, joten neuvot tyylin "muistithan laittaa näytön päälle" tai "sammutitko koneen käynnistä -valikosta etkä virtakytkimestä" ovat lähinnä laitoksen tietotekniikan kukkakeppien kettuilua.

Mietin vaan, kuinka moni on tänäänkin saanut viettää työpäivää kuuntelemalla mikrotuen automaattista puhelinherjauspalvelua ja tuijottamalla tyhjää näyttöä, vaikka olisi ollut töitäkin tehtävänä. Tämä työpäivä loppui tähän. Lähden lenkille ja sen jälkeen lenkkisaunaan.

Ovatko mopoilijoiden mopomiitit turvariski?

Thaimaassa rajoitettiin vallankumouksen aikaan ryhmäkokoontumisia. Yli viisi henkeä ei saanut kokoontua samaan paikkaan ilman armeijan etukäteistä lupaa. Vantaalla tapahtui kuluneena viikonloppuna samankaltainen episodi, kun suuri nuorisojoukko häiriköi mopoillaan.

400 mopoilijaa, jotka olivat järjestämässä luvatonta kokoontumisajoa eli mopomiittiä, ratsattiin. 33 sai sakkoja mm. ajokelvottomista ja viritetyistä mopoista. Tarkoituksena oli saada nuoret luopumaan luvattomista kokoontumisista.

Holtittomasti ajelleet mopoilijat häiritsivät vaarallisesti liikennettä ja aiheuttivat meluhaittaa ympäristön asukkaille. Kolme karkuun yrittänyttä saatiin kiinni. Läheisiltä huoltoasemilta oli anastettu tavaraa. Kyseistä allright-miittiä järjestetään kahden viikon välein.

Mopoilijat motitettiin, mopot testattiin virittämisen varalta ja kuskit puhallutettiin. Kaikilta osallistuneilta otettiin nimet ja yhteystiedot. Joukossa oli myös alaikäisiä. Järjestäjät puolustautuivat väittämällä, että miiteissä on hyvä henki ja osallistujat tulevat uudelleen tuoden mukanaan lisää kavereita.

Poliisi onnistui haravoimaan väkijoukosta mopomiitin järjestäjiä ja he ovat nyt poliisin tiedossa. Tämän uskotaan jatkossa hillitsevän häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat ovat myös tiedossa ja heidät saadaan jatkossa vastuuseen jälkikasvunsa edesottamuksista. Kasvaako miiteissä uusi helvetinenkeleiden sukupolvi vai pelätäänkö meillä Suomessakin joukkokokoontumisten uhkaavan yhteiskuntarauhaa Thaimaan tapaan?

Minullakin oli mopo enkä ryhtynyt helvetinenkeliksi. Vantaan tilanteen motivoineet tekijät vaikuttivat vähän yliampuvilta. Internetin osalta tilanne on kuitenkin toinen, sillä siellä rikollisia aineksia ei voida motittaa eikä tarkistaa papereita. Tuhansia ihmisiä voi kokoontua spontaanisti, joukossa epävakautta lietsovia aktivisteja. Internet on yhteiskuntarauhan kannalta isompi riski kuin mopomiitit. Turvallisuus syntyy valvonnasta.