Turun Sanomissa kirjoitettiin tänään siitä, että 23 poliisia oli tutustunut Patjan tietoihin Inkisestä. Revittelyn tarkoituksena on ilmeisesti nostattaa epäluuloa poliisia kohtaan ja kyseenalaistaa poliisin järjestelmien luotettavuus.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero torppasi syytökset lupaamalla tutkia asian perinpohjaisesti. Poliisissa kun ollaan, niin osaavaa ja asiantuntevaa henkilökuntaa löytyy selvittämään tällaisia epäilyksiä. Inkistä ei myöskään leimattu täysin aiheettomasti, sillä poliisilla on edelleen perusteltua syytä olettaa hänen sekaantuneen lapsipornokuviin. Kaikesta huolimatta valitettava tapaus ja rauha Matin sielulle.
Ajatuksena se, että poliisi olisi myynyt Patjasta Seiskalle tietoa on älyvapaa. Vain tyhmä tekisi niin. Teosta jäisi todennäköisesti kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun verkkoliikenteen lokit tutkittaisiin ja kyseinen toimittaja haettaisiin puhutteluun.
Uutisen mukaan Pirkanmaan syyttäjänvirasto ei ole löytänyt näyttöä siitä, että poliisi olisi vuotanut edesmenneen rocklaulaja Matti Inkisen rikostutkintaa koskeneita tietoja lehdistölle. Poliisi sai siis puhtaat paperit ja syyllistä voidaan alkaa etsiä muualta.
Patjassa on mahdollista rajata tietoihin pääsyä, mutta toisaalta miksi tietoa pitäisi rajata, kun kaikki järjestelmää käyttävät ovat luotettavia ammattilaisia eikä ilman vapaata pääsyä esimerkiksi laajempien rikosvyyhtien yhdistely onnistuisi. Lisäksi on aivan luonnollista, että kadonneesta henkilöstä katsotaan tiedot ennen kentälle lähtöä.
Lehden mukaan Seiskan toimittaja oli juttua tehdessään kyllä tiedustellut tutkinnanjohtajan yhteystietoja, mutta artikkeli perustui Inkisen omaan haastatteluun, jossa hän myönsi käynnissä olevan tutkinnan ja kävi itse läpi sen yksityiskohtia. On myös todettu, että lähdesuoja koskee poliisia. Jos vinkki tuli Seiskalle poliisista, on vinkin antanut poliisi lähdesuojan alainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti