Poliisiylijohtaja on Suomen korkein poliisivirkamies. Paikka on haussa ja sitä on hakenut yksi mies: nykyinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Olen tyytyväinen, koska paras ehdokas tulee valituksi eikä kukaan mennyt väliin asettumalla ehdokkaaksi. Paaterolla on edellytykset onnistua ja arvojärjestykset kohdallaan. Poliisiylijohtajan valitsee valtioneuvosto.
Poliisiylijohtajan virka tuli hakuun poliisin hallintouudistuksen vuoksi. Ensi vuoden alussa poliisin operatiivista toimintaa aletaan johtaa keskitetysti omasta Poliisihallituksesta. Suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa toimivat laitokset ja valtakunnalliset yksiköt: krp, supo, liikkuva, poliisikoulu ja tekniikkakeskus. Nykyisin poliisia johdetaan sisäministeriöstä käsin.
Kokenut poliisi ymmärtää realiteetit ja pitää toisten poliisien puolta eikä anna periksi julkisuuden paineille tai lannistu arvostelusta. Paatero elää tätä päivää ja huomioi tulevaisuuden varustautumalla siihen.
Johtajan tulee olla oikeudenmukainen ja objektiivinen. Paatero on sitä myös omilleen, ei pelkästään asiakkaille. Hän uskaltaa asettua poliisin puolelle kun tämä on syytettynä, oli sitten kyse rikoksesta tai tietojen antamisesta medialle. Poliisi on syytön kunnes toisin todistetaan. Talvisodan henki on herännyt eikä kaveria jätetä.
Mikko Paateron kaudella on alettu kiinnittää huomiota yleistyneisiin internet-rikoksiin. Resursseja on saatu lapsipornon suodatukseen ja netin ennaltaehkäisevään seurantaan. Vahva johtaja houkuttelee myös lisää hakijoita poliisikouluihin, mikä takaa vahvan poliisin tulevaisuudessakin.
Paateroa on haukuttu netissä poliisinvaltion rakentemisesta, mutta minä elän mieluummin missä tahansa muualla kuin rikollisvaltiossa. Kiitos hyvin tehdystä päivätyöstä ja menestystä uusiin tehtävissä, poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Ja nyt kauppaan hakemaan täytettä grilliin.