Laittomasta lataamisesta saa ison laskun

Jonkin aikaa sitten Hukkajukka-nimimerkillä kirjoittanut lukija kommentoi piratismia käsittelevää blogijuttuani sanoen, ettei pakkokeinolain nojalla saisi käyttäjän verkko-osoitetta. Tämänpäiväisen Iltalehden mukaan toisin kävi. Ei kannata tuudittautua siihen, että rikollisia suojeltaisiin kaikissa tapauksissa.

Nimettömänä pysyttelevä, mutta hyvin ip-osoitteensa kautta tiedossa oleva nuorisorikollisen alku sai ikävää postia. Käräjäoikeus oli myöntänyt luvan teletunnistetietojen luovuttamiseen. Kuoressa oli mukana 3000 euron lasku laittomasta tiedostojen jakelusta ja hänelle annettiin viikko aikaa asian selvittämiseen.

Mies selitteli kirjeen olleen yllätys, sillä hänen mukaansa lataajia on Suomessa paljon ja hän oli ladannut vain sata levyä. Hän kertoo myös tuntevansa satoja ihmisiä, jotka ovat ladanneet paljon enemmän musiikkia. Oli ollut järkytys, että kotikoneelle tunkeutumiseen oli saanut niin helposti luvan. Eipä ollut konetta haettu vielä takavarikkoon, joten siinä seuraava itkunaihe.

Miehen logiikka on pistämätön. Onko hän seuraavassa hetkessä murhaamassa ihmisiä, koska kymmenet muutkin suomalaiset tekevät murhia? Tekeekö se laittomasta laillisen, että sattuu tuntemaan muitakin rikollisia, jotka ovat rötöstelleet vieläkin enemmän? Eipä taida. Tuomion voisi kuvitella lieventyvän, jos mies tunnustaa ja auttaa narauttamaan nuo sadat laittomuuksia tekevät tuttunsa.

Terveiset Tuurista ja Muroleen kanavalta

Palattiin juuri reissusta. Yövyttiin sukulaisilla ja Katri sai kaipaamaansa kontaktia muihinkin ihmisiin. Minä hikoilin ratin takana ja kuuntelin Miinan ja Emilian kimitystä takapenkiltä. Nyt takaisin blogin pariin. Ohessa lasten autossa piirtämät kuvat, jotka piti huudon lopettamiseksi saada tänne isin blogiin internetiin.

Lehdessä oli juttu oululaismiehen vanhentuneesta lapsipornosyytteestä. Mies oli narautettu ja vietiin Oulun käräjäoikeuteen syytettynä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan, lasta esittävän kuvan hallussapidosta.

Konna oli myöntänyt tekosensa puhuttelussa ja todiste oli löytynyt miehen koneelta, vaikka hän oli yrittänyt hävittää kuvia. Kupru paljastui KRP:n suuressa lapsipornoratsiassa, joka oli osa kansanvälistä operaatiota. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen ja väitti syyteoikeuden vanhentuneen.

Ehkä näiden pedofiilien rikosten vanhenemisajat pitäisi saada yhtä pitkiksi kuin murhamiehillä, ettei näin pääsisi käymään. Kun rikokset eivät vanhenisi, se toimisi ennaltaehkäisevänä pelotteena. Nyt ei edes konnan nimeä ja kuvaa esitetty julkisuudessa lähiympäristön lasten suojelemiseksi.

Lomalla bloggauksesta päivän tai pari

Perherauhan palauttamiseksi olen päivän pari bloggauslakossa. Lähdemme kohta Katrin ja lasten kanssa autoilemaan maakuntaan, katsomaan Muroleen kanavaa ja käymään Tuurin kyläkaupassa. Tämä miniläppäri jää odottamaan mökille.

Nettiriippuvuutta vai harrastuneisuutta?

Vaimo hermostui eilen täysin jatkuvassa netissä roikkumisesta ja kysyi, mitä iloa on mökille menosta, jos mies tuijottaa sielläkin vain näyttöä. Ei ymmärrä sitä, että loma on hyvää aikaa tutustua uusiin juttuihin - tänä kesänä Facebookkiin ja bloggaamiseen. Työkiireiden lomassa ei jää aikaa harrasteluun.

Toisaalta 1.5 viikon päästä meikäläinen tuijottelee näyttöä siivouskomerossaan ja surffaa netissä viran puolesta, joten ehkä sitä voisi edes lomallaan yrittää tehdä jotain muuta. Netti kuitenkin muuttuu ja uusia asioita tulee nopeammin kuin niihin ehtii tutustua, joten pelkkä ajan tasalla pysyminen vaatii ponnistelua.

Puhuttiin, että lähdetään parin päivän sisään takaisin Tampereelle sivistyksen pariin. Sitä voisi väkästellä piirongin appivanhemmille. Hervannan lenkkipolut ja hienot järvimaisemat kyllä voittavat mökkitien kivenmurikat ja kuoppaiset sorat.

Nettiriippuvaisuus taitaa olla enemmän pornoaddiktien ja pelihimoisten juttuja, jotka saataisiin hoidettua nettiä suodattamalla. Ei tarvitsisi Kiinan malliin tarjoilla sähköshokkihoitoja.

Netin kautta lähetetyt rikosvihjeet

Lehdessä uutisoitiin tänään, että STT lähetti 24 poliisilaitokselle kyselyn internetsivujen palautepalvelun kautta. 18 vastasi viikon määräajassa, kuusi jätti vastaamatta. Miten näin pääsi käymään?

Ihmettelen, että noinkin moni vastasi kyselyyn. Vihjepalvelu ei ole mikään kyselykanava lehdistölle, vaan vihjeitä varten. Sopii kysyä, montako vihjettä jäi selvittämättä sinä aikana kun poliisit rustasivat vastauksia toimittajalle?

STT oli vastuuton käyttäessään rikosvihjepalvelua. Viesti on kiertänyt todennäköisesti poliisilaitoksilla ensin vastaanottajalta päällikölle ja sieltä edelleen tiedotuksesta vastaavalle. Sen jälkeen päällikkö on hyväksynyt vastaukset ja ne on toimitettu viestin käsitelleelle poliisille edelleen lähetettäväksi.

Jos kysymykset olisi osoitettu virallista tietä suoraan poliisipäällikölle, olisi tältä sirkukselta vältytty ja aikaa säästynyt tärkeämpiin tehtäviin. Vastausprosentti olisi ollut 100% ja vastaukset harkitun objektiivisia. Voi vain todeta, että STT:n harkintakyky petti kyselyn toteutuksessa.

Rikosvihjepalvelu on myös vain vihjepalvelu, ei rikosilmoituspalvelu tai hälytysnumero. Kiireellisissä tapauksessa soitetaan aina hälytysnumeroon. Sähköposti on epäluotettava ja tärkeätkin viestit hukkuvat helposti roskapostin joukkoon. Viestejä tulee niin paljon, että asiallisten seulominen roskasta on työlästä.

Sähköpostista osa tulee anonyymisti eli lähettäjä yrittää salata henkilöllisyytensä. Henkilöllisyyden selvittelyyn voi kulua tovi ennen kuin itse viestin sisältöön päästään käsiksi. Jos viesti tulee esimerkiksi ulkomailta tai joltain ammattivalittajalta, ei sen tutkintaan kannata pistää kiinni kummoisia resursseja.

Peräänkuulutan medialta vastuuta ja STT:n nollatutkimuksen uutisoineilta hieman objektiivisempaa ja virkavaltaa kunnioittavampaa asennetta. Suomen poliisi on yksi maailman parhaista ja asettaa itsensä jatkuvasti alttiiksi vaaralle turvallisemman yhteiskunnan puolesta.