En kannata poliisivaltiota enkä anarkiaa

Poliisivaltio tarkoittaa valtiota, jossa lait eivät ohjaa viranomaistoimintaa. Sen vastakohta on oikeusvaltio, jossa viranomaiset toimivat lakien alaisuudessa. Poliisivaltioissa tapahtuu mielivaltaisia pidätyksiä, ihmisiä katoaa ja toisinajattelijoita vainotaan. Minä kannatan demokratiaa ja oikeusvaltiota, vaikka suhtautumiseni anarkismiin ja aktivismiin onkin jyrkkä ei. Yhteiskuntarauha edellyttää luottamusta ja valvonta lisää turvallisuutta.

Juttelin eilen vanhan koulukaverini kanssa, joka on valmistunut Tampereen teknilliseltä yliopistolta tietotekniikkaguruksi. Mies työskentelee itsenäisenä hakkerina. Eilen kuubalaista sikaria ja laatuviskiä nautiskellessamme hän irvi minun haluavan Suomesta poliisivaltiota. Jatkoimme keskustelua ja hän ymmärsi näkökulmani. Samalla havahduin minua kohtaan esitettyyn arvosteluun ja ymmärsin, mistä väärinymmärrykset ovat syntyneet.

Olen saanut viestejä ja kommentteja, joissa minua on nimitelty poliisivaltion kannattajaksi. Vaikka saatan vaikuttaa joidenkin asioiden suhteen jyrkältä ja ahdasmieliseltä, en silti kannata totalitarismia missään muodossa vaan demokratiaa. Olen halunnut herättää keskustelua minulle tärkeistä asioita. Poliisivaltiokortti on kuin natsikortti, molempia käytetään vuoropuhelun estämiseen, ei edistämiseen.

Asioista pitää pystyä keskustelemaan vapaasti ja julkisesti myös silloin, kun muiden mielipiteet eivät vastaa omia. Se on sananvapautta. Vaikuttaa siltä, että netissä puuhaa kourallinen aktivisteja, jotka pyrkivät leimaamaan poliisin toimet laittomiksi sekä heikentämään kansalaisten kunnioitusta esivaltaa kohtaan. Poikittaiset mielipiteet on helpompi leimata kuin yrittää ymmärtää mistä on kyse ja perustella omiaan.

Haluan turvallisemman ja paremman yhteiskunnan. Sellaisen, jossa kunniallisilla kansalaisilla ei ole mitään pelättävää ja jollaisessa haluan tyttöjeni varttuvan ja elävän aikuisina. Yhteiskunnan, jota eivät hallitse, johda eivätkä terrorisoi aktivistit ja rikolliset.

Menetetty sukupolvi on pian aikuistumassa

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorten rikoskäyttäytymisen yleisyyttä vuosina 1995-2008 selvittänyt tutkimus on surullista luettavaa. Siinä selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten tekemiä rötöksiä viime vuoden aikana. Nuorisostamme 69 % tunnusti tehneensä luvatonta verkkolatausta.

Muut rikokset ovat onneksi harvinaisempia. Koulusta pinnasi 41 %, kortitta ajeli 23 %, koulukiusaajia oli 21 % ja varkaita 20 %. Tilastot sisältävät myös ne teot, jotka eivät ole vielä tulleet poliisin tietoon. Tämä on kuitenkin vain ajan kysymys.

Positiivista tutkimuksessa oli se, että huumeiden käyttö on laskenut vuoden 2001 huipun 12 %:sta nykyiseen 8 %:iin. Tutkimuksessa haastateltiin 5826 suomenkielistä 15-16 vuotiasta yläasteen 9-luokkalaista. Veikkaan, että verkkolataajat olivat tutkimuksessa enemmistönä muidenkin rötöksien takana.

Olemmeko kasvattamassa lähivuosina aikuisuuteen rikollista sukupolvea ja mitä muita rötöksiä tämä 69 % lakia ja järjestystä pilkkanaan pitävä joukkio tekee lähivuosina? Jos verkkolataus on tie kovempiin rikoksiin, on meillä pian käsissämme jättimäinen ongelma. Verkkolatausten suodatus olisi aloitettava välittömästi.

Pedofiilit ahdistelevat lapsia ja nuoria netissä

Facebook-ystäväni kertoi kokeneensa nuorempana pedofiilien ahdistelua internetissä. Näin voi käydä esimerkiksi nuorten tyttöjen käyttäessä chatteja ilman valvontaa ja vanhempien opastusta. Sinisilmäisyys voi johtaa vedätykseen ja hyväksikäyttöön. Vastuu kuuluu vanhemmille.

Internet tarjoaa suojaisan paikan, jossa pedofiilit voivat lähestyä lapsia ja houkutella tapaamisiin. Lapsille sepitellään tarinoita, joita he eivät osaa varoa. Suomessa jäi vuonna 2008 kiinni netissä saalistanut 26-vuotias pedofiili, jonka nuorin uhri oli 12-vuotias. Mies etsi seuraa nuorille tehdyltä keskustelupalstalta. Vajaan vuoden päästä hän pääsee pois vankilasta takaisin keskuuteemme.

Pedofiilit voivat olla manipuloivia ja valehdella saadakseen haluamansa. Chatissa tai keskustelupalstalla kirjoittaja voi esiintyä kenä tahansa koska muut eivät näe häntä. Nelikymppinen mies voi kirjoittaa olevansa 18-vuotias ja luvata lapselle mitä tahansa saadakseen haluamansa. Alaikäiset tarvitsevat vanhempien valvontaa ja ohjausta.

Facebook-ystäväni opasti, että kun keskustelussa havaitsee epäilyttävän henkilön, kannattaa estää yhteydenottoyritykset välittömästi. Kenellekään ei pidä antaa tietoja itsestään eikä kertoa nimeään, puhelinnumeroa, sähköpostiosoitetta tai asuinpaikkaa. Monet lapset ja nuoret eivät ole henkisesti riittävän kypsiä huomaamaan varoitusmerkkejä, vaan ottavat helposti vastaan kohteliaisuudet, ja ovat taivuteltavissa.

Tilannetta pahentaa chattien määrän ja suosion kasvu ja se, että yhä nuoremmat käyttävät nettiä yhä vähemmän valvottuina. Asiantuntijoiden mukaan internetissä peuhaa murheellisen paljon pedofiileja, sillä läheskään kaikissa lapsille avoimissa nettikeskusteluissa ei ole mukana sisältöä silmäilevää moderaattoria tai suodatusta.

Ystäväni tarkoituksena ei ollut yleistää, että kaikki lapset ja nuoret olisivat liian kehittymättömiä kohtaamaan vastaavia tilanteita järkevästi, mutta hän on oikeassa siinä, että todellisuudessa näin kuitenkin usein tapahtuu. Hyväksikäyttötapauksia on ollut huolestuttavan runsaasti ja julki tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.

Laittomat ohjelmat ovat riski

Tietokoneille asennetaan varsin usein myös laittomia ohjelmia. Vaikka niitä löytyy monilta tietokoneilta, on kyseessä silti rikollinen toiminta joka on rangaistavaa. Lisäksi laittomat ohjelmat muodostavat turvallisuusriskin. Ilman asianmukaista ylläpitoa ja tietoturvapäivityksiä ohjelma saattaa avata tietokoneen hakkereille.

Kiinnijäämisen riskiä saatetaan pitää pienenä ja oikeuttaa sillä toimintaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ohjelmista saattaa jäädä kiinni silloin, kun kone viedään tietokonehuoltoon kuten lapsipornokuvistakin. Myös ratsioissa takavarikoidut tietokoneet tarkistetaan läpikotaisin, myös laittomat ohjelmat.

Kun käry on käynyt, ei selittely työkiireistä muiden asioiden painaessa päälle auta. Tietokoneen omistaja tai yritysjohto ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ohjelmistojen laillisuudesta. Sakkojen lisäksi rapsahtaa maksettavaksi korvauksia, lisenssimaksuja ja oikeudenkäyntikulut. Kun nämä ynnää yhteen, ei laiton kopio ainakaan tule halvemmaksi.

IDC:n mukaan 26 prosenttia Suomessa vuonna 2008 asennetuista tietokoneohjelmista oli laittomia. Kannattaa poistaa piraattiohjelmat omalta koneelta saman tien välttyäkseen myöhemmiltä ikävyyksiltä. Kun havaitset laittoman kopion tai sinulla on lisensseistä epäselvyyksiä, kannattaa kääntyä BSA:n puoleen. Näin vaatii meidän kaikkien yhteinen etu.

Hyökkäykset ovat uhka julkisille palveluille

Veikkaus joutui viikonloppuna laajamittaisen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Sen seurauksena veikkaajat eivät päässeet verkkopalveluun ja veronmaksajille koitui vahinkoa menetettyinä pelituottoina. Hyökkäys olisi voitu estää ennakkoon suodatuksella ja ajantasaisella virustorjunnalla. Hyökkäyksiin osallistuneiden tietokoneiden omistajat jakavat vastuun hakkereiden kanssa.

Palvelunestohyökkäykset toteutetaan kansainvälisillä (ro)bottiverkoilla, joihin saattaa kuulua miljoonia tietokoneita. Nämä tietokoneet on hakkeroitu ja niihin on asennettu haittaohjelma, jonka avulla konetta voidaan etäkäyttää. Laajan Zeus-bottiverkon hallintaan käytetyt palvelimet paljastuivat elokuun alussa Riiasta. Bottiverkkojen etäkäyttöohjelmia voidaan hallita keskitetysti esimerkiksi mikroblogipalveluiden kuten Twitterin avulla.

Vastaavanlainen hyökkäys tapahtui myös viikko sitten. Silloin kohteena olivat Facebook, Twitter, You Tube ja Blogger. Tuo hyökkäys näytti tulleen idästä. Voi vain miettiä, mitä Suomessa tapahtuisi, jos vastaava terroriteko kohdistuisi valtion tietojärjestelmiä vastaan. Kriittiset järjestelmät saattaisivat lamaantua ja Suomi jouduttaisiin mahdollisesti irrottamaan internetistä hyökkäyksen pysäyttämiseksi.

Jokaisen suomalaisen on tärkeä tiedostaa tämän uhan olemassaolo, sillä jokainen meistä voi vaikuttaa sen toteutumiseen. Käyttäjä on vastuussa omasta tietokoneestaan, vaikka siinä olisikin virus, ja tietokoneen aiheuttamista vahingoista ainakin tuottamuksellisesti. Virustorjunnan laiminlyöminen nimittäin altistaa tietokoneen tietomurtajille ja käytettäväksi vahingontekoon.

Motiivina veikkauksen palvelunestohyökkäyksessä saattaa olla esimerkiksi protesti valtiollista pelimonopolia vastaan tai kilpailijan yritys vahingoittaa toista kilpailijaa. Kummassakin tapauksessa laittomien pelipalvelujen lisääminen mukaan internet-suodatukseen ratkaisisi ongelman. Pelipalvelujen palomuurit voitaisiin myös konfiguroida niin, että ne estävät kaiken ulkomailta tulevan liikenteen. Sama saattaisi toimia myös viranomaisten tietojärjestelmien suojaamiseen.

Pedofiilit hyödyntävät internetiä

Keväällä toteutettiin suuri maailmanlaajuinen lapsipornoratsia. Se käynnistyi 11-vuotiaan pikkupojan alastonkuvasta, joka löytyi huoltoon viedystä tietokoneesta. Tarkemmissa tutkimuksista kuvia löytyi 7000. Poliisi pääsi niiden avulla kansainvälisen pedofiiliringin jäljille. Nuorin uhri oli vain 18 kuukauden ikäinen.

Kaksi englantilaista ketjun päätekijää olivat kuvanneet itseään lasten kanssa ja levittäneet kuvia internetin välityksellä. Poliisi ei usko, että kaikki tekijät on vielä saatu kiinni. Webin tutkinta kesti 18 kuukautta. Saaliina oli 125.000 videota ja valokuvaa.

Kiinni jäi nuorten seksuaalineuvontaa tarjoavan organisaation pomo, tietotyöläinen, pankkitoimihenkilö, naimisissa oleva leipomon johtaja, kirkon suntio, vakuutustarkastaja, valtion virkamies, opettajaharjoittelija ja homosaunan vastaanottovirkailija. Kuka tahansa voi olla pedofiili virkaan, asemaan ja siviilisäätyyn katsomatta.

Pääepäillyt saatiin tunnistettua, kun Microsoft luovutti WIFI-signaalien ja sähköpostien teletunnistetietoja. Tähän mennessä ratsiassa on tunnistettu yli 200 pedofiilia, joista 70 on englantilaisia. Näistä 35 on pidätetty ja muita vastaan nostetaan syytteitä.

Yhden pikkupojan kuvan löytyminen pelasti monia lapsia samalta kohtalolta. Jutun tutkinta jatkuu ja laajenee. Kannattaa pitää silmät auki ja ilmoittaa poliisille kaikista havainnoista.

Verkkotunnuksilla rötöstely on yleistynyt

Verkkotunnukset eli internetosoitteet ovat netissä käytettäviä osoitteita. Niistä puhutaan myös kansanomaisesti domain-niminä tai domaineina. Domainit ovat käyttäjille verkko-osoitteita eli IP-numeroja helpommin muistettavia ja siksi niitä käytetään numeroiden sijasta. Se tekee verkkotunnuksista tärkeitä.

Osoite rekisteröidään viranomaisilta. Joissakin ulkomaisissa osoitteissa ei hakijaa tarkisteta lainkaan, vaan uusi osoite myönnetään ensimmäiselle hakijalle. Suomessa ollaan tarkempia ja sen vuoksi fi-domainit ovat turvallisempia kuin muut domainit.

Esimerkiksi haluat ostaa kirjan ja löydät sen hakukoneella verkkokirjakaupasta. Tunnet kirjakaupan ennestään, joten luotat siihen ja annat heille luottokortin numeron. Numero päätyy kuitenkin rikollisten käsiin etkä saa kirjaa, sillä osoite olikin rikollisten rekisteröimä.

Rikollisen käsissä verkkotunnus saattaa muuttua kiristysvälineeksi tai laittomaksi rahanansaintakeinoksi. Jos verkkotunnus vaikuttaa nettikäyttäjille olevan esimerkiksi pankin nettiosoite, voi rikollinen käyttää tätä hyväkseen ja kysellä käyttäjiltä verkkopankin tunnuksia ja salasanoja.

Tunnuksen alkuperäistä omistajaa voidaan kiristää esimerkiksi soittamalla uhkaus laittaa sivuille esille pornokuva, tartuttaa viruksia ja troijalaisia, tai jakaa muuta vahingollista materiaalia. Kyseessä on tällöin aina poliisiasia. Kyselyitä tulee päivittäin, joten tässä ei ole kyse yksittäistapauksista.

Kannattaa muistaa, että helpointa on hoitaa verkkotunnusten rekisteröinti kuntoon ajallaan. Jälkeenpäin voi olla vaikeaa ja kallista lähteä hakemaan ulkomailta oikeutta itselleen. Domainit ovat keskeinen osa internet-turvallisuutta, sekä käyttäjille että palveluntarjoajille.

Kiristyksistä ja väärennöksistä pitää aina tehdä rikosilmoitus poliisille eikä soittaa viestintävirastoon tai kuluttajansuojaan. Kyseessä on poliisiasia. Kun tapauksia ei tunneta, ei tekijöitäkään saada kiinni. Takana on luultavasti joitakin yrittelijäitä röstöstelijöitä, jotka saadaan narautettua, kunhan kaikki jutut tulevat poliisin tietoon.