Lehdessä uutisoitiin tänään, että STT lähetti 24 poliisilaitokselle kyselyn internetsivujen palautepalvelun kautta. 18 vastasi viikon määräajassa, kuusi jätti vastaamatta. Miten näin pääsi käymään?
Ihmettelen, että noinkin moni vastasi kyselyyn. Vihjepalvelu ei ole mikään kyselykanava lehdistölle, vaan vihjeitä varten. Sopii kysyä, montako vihjettä jäi selvittämättä sinä aikana kun poliisit rustasivat vastauksia toimittajalle?
STT oli vastuuton käyttäessään rikosvihjepalvelua. Viesti on kiertänyt todennäköisesti poliisilaitoksilla ensin vastaanottajalta päällikölle ja sieltä edelleen tiedotuksesta vastaavalle. Sen jälkeen päällikkö on hyväksynyt vastaukset ja ne on toimitettu viestin käsitelleelle poliisille edelleen lähetettäväksi.
Jos kysymykset olisi osoitettu virallista tietä suoraan poliisipäällikölle, olisi tältä sirkukselta vältytty ja aikaa säästynyt tärkeämpiin tehtäviin. Vastausprosentti olisi ollut 100% ja vastaukset harkitun objektiivisia. Voi vain todeta, että STT:n harkintakyky petti kyselyn toteutuksessa.
Rikosvihjepalvelu on myös vain vihjepalvelu, ei rikosilmoituspalvelu tai hälytysnumero. Kiireellisissä tapauksessa soitetaan aina hälytysnumeroon. Sähköposti on epäluotettava ja tärkeätkin viestit hukkuvat helposti roskapostin joukkoon. Viestejä tulee niin paljon, että asiallisten seulominen roskasta on työlästä.
Sähköpostista osa tulee anonyymisti eli lähettäjä yrittää salata henkilöllisyytensä. Henkilöllisyyden selvittelyyn voi kulua tovi ennen kuin itse viestin sisältöön päästään käsiksi. Jos viesti tulee esimerkiksi ulkomailta tai joltain ammattivalittajalta, ei sen tutkintaan kannata pistää kiinni kummoisia resursseja.
Peräänkuulutan medialta vastuuta ja STT:n nollatutkimuksen uutisoineilta hieman objektiivisempaa ja virkavaltaa kunnioittavampaa asennetta. Suomen poliisi on yksi maailman parhaista ja asettaa itsensä jatkuvasti alttiiksi vaaralle turvallisemman yhteiskunnan puolesta.
1 kommentti:
Kyllä poliisinkin toimintaa pitää voida saada arvostella.
Lähetä kommentti